4 Täsmäkirjoittaminen

KÄSIKIRJOITUSPROSESSI AMMATINVALINTATESTI
Kirjoittanut teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuomas Tirkkonen

Hektinen työskentely jatkui, vaikka seuraavaan tapaamiseen olikin liki kuukausi aikaa. Ryhmässä prosessin vaihe näyttäytyi siten, että osa ryhmäläisistä olisi mielellään halunnut nähdä jo aiemminkin. Valitettavasti olosuhteet ikään kuin katkaisivat intensiivisemmän työskentelyjakson, mikä toisaalta oli onni dramatisointityön kannalta: pystyin rauhassa keskittymään synopsiksen kirjoittamiseen.

Matkalla kohti neljättä kirjoituskertaa tein siis paljon töitä materiaalin kanssa. Kävin taas keskusteluja kurssin ja oman työni puitteissa Louhijan kanssa ja kaivoin materiaalista vastauksia kysymyksiini. Edelleen pohdintaa aiheutti järjellisyyden ja tunteen, Louhijan mukaisesti flow’n välinen suhde, ja se, mitä muita valintoja ammattia valitessa tekee. Aikajänteeksi määrittyi yhteishakuaika. Lopulta sain hahmoteltua kokonaisuuden, jonka kaikkea tekstimateriaalia tosin ryhmä ei ollut tuottanut.

Prosessin hektisyys oman työni osalta ilmeni asioiden priorisoimisena. Koska synopsis oli kasassa ja tiesin, minkälaista tekstimateriaalia tarvitsin, en tehnyt edes tavanmukaista suunnitelmaa kirjoituskerralle. Luotin itseeni ja siihen, että osaisin tarttua hetkeen ja tehdä uusia suunnitelmia, mikäli tilanne niin vaatisi.

Luin kirjoitusryhmälle luomani synopsiksen, ja teksti sai hyvän vastaanoton. Tarinassa oli vielä joitain aukkoja ja tämänkertaiset kirjoitustehtävät liittyivätkin juuri aukkojen paikkaukseen. Olin itse luonut tietyn mielikuvan siitä, minkälaisia kohtauksia kirjoittajani tuottaisivat, mutta prosessi luonteensa mukaisesti taas yllätti. Huomasin, ettei ikinä kannata olla liian varma siitä, mitä ryhmä tuottaa, sillä ryhmäläisten kirjoittamat kohtaukset olivat paljon parempia kuin mitä olin odottanut. Paremmalla tarkoitan sitä, minkälaisia käänteitä kohti ryhmäläiset tarinaa veivät, miten syntyneet kohtaukset olivat tuoreella tavalla yllättäviä.

Neljännellä kirjoituskerralla toivoin myös saavani jotain lisämateriaalia päähenkilön sisäisen maailman, haaveiden sanoittamiseksi. Louhijan kanssa käydyissä keskusteluissa olimme miettineet paljon lentämisen metaforaa: se, että Allu tahtoi lentäjäksi kertoi myös suuremmasta tarpeesta levittää siipensä ja antaa haaveiden viedä. Koska lentämisen teema oli käsillä, neljännen kerran lämmittelyrunojen impulssilauseena oli "kun osaan lentää".

Toiseksi viimeisen kirjoituskerran päätteeksi sekä minä että ryhmäläiset odottivat innolla jatkoa. Minulla olisi kuukausi aikaa tuottaa synopsiksen, uusien ja vanhojen tekstien ja muun materiaalin pohjalta ensimmäinen versio käsikirjoituksesta. Lähtökohdaksi läpikirjoitukselle kokosin synopsiksen, eli kohtausjärjestyksen mukaisesti kaikki tarinan kaarelle sopivat kohtaukset, joita käsikirjoituskerroilla oli tuotettu. Joihinkin kohtiin saattoi löytyä osia useista eri kohtauksista. Tämän raakaversion päälle rupesin kirjoittamaan yhtenäisempiä kohtauksia. Koska hienoa runomateriaalia oli myös paljon ja tiesin, että käytettävissäni on säveltäjä–muusikko, lisäsin tekstin alkuun ja joidenkin kohtausten yhteyteen runoista kokoamiani lyriikoita.

Seuraava sivu

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License