5 Viimeistely ja prosessin lopetus

KÄSIKIRJOITUSPROSESSI AMMATINVALINTATESTI
Kirjoittanut teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuomas Tirkkonen

Kun tekstin ensimmäinen versio oli valmiina, oli luvassa ensimmäinen ääneenluku. Dramatisoinnin kurssilla syntyneet tekstit luettiin kaikki ääneen, ja opettajat sekä muut kurssilaiset antoivat niistä palautetta.

Näytelmän juonikuvion lähtökohtana oli Allun päätös yhteishausta. Opinto-ohjaaja yritti saada Allun muuttamaan mieltään lentokapteenihaaveen suhteen – ilmailualalle suuntaava tyttöhän haluaa ehdottomasti lentoemännäksi. Allu haki apua ympäriltään: isällä ei ollut aikaa kuunnella työkiireiden takia, äiti oli ollut poissa jo kauan, parhaan ystävän mielestä ajatus oli naurettava ja sitten kuvioon tuli vielä se poika, jota havitteli myös Allun paras ystävä. Taka-alalla olleesta kaverista tulikin uusi lohduttaja, ja etä-äiti vastasi Allun sähköpostiin – valitettavasti vain liian myöhään.

Ensimmäisestä versiosta saamani palaute oli toisaalta yllättävää, mutta toisaalta myös hyvin tunnistettavaa. Olin läpikirjoitusvaiheessa pehmentänyt tarinan kulmia, ja tarinan päättyessä Allu antoi anteeksi ystävälleen, eikä draama hioutunut täyteen huippuunsa. Myös hahmojen tahdonsuunnissa ja kohtausten sisäisissä rakenteissa oli parantamisen varaa. Eniten minua kuitenkin yllätti se, miten tietyllä tavalla "pehmeä" persoonani oli vaikuttanut kirjoitustyöhöni niin, että olin poikennut sovitusta rakenteesta ja tehnyt tekstistä särmättömän.

Ennen viimeistä kirjoituskertaa tein vielä tekstiin muokkaukset niin, että palautin Allun ja tämän ystävän välirikon ja muut alkuperäisen suunnitelman mukaiset kohtaukset takaisin tekstiin ja huomasin, että näin oli parempi. Luimme tämän version puolitoista ääneen kirjoittajaryhmän kanssa, ja pyysin palautetta. Tarinassa oli kielen tasolla epäuskottavuutta myös kirjoittajaryhmän mielestä, mutta kokonaisuus oli pidetty. Ryhmäläiset luottivat minuun jatkotyöskentelyn osalta. Viimeisenä he kuitenkin tarjosivat tekstiin joitain parannusehdotuksia, joiden avulla minun oli turvallisempi ruveta työstämään tekstiä eteenpäin.

Viimeisimmän version valmiiksi saaminen vei aikaa lähes kaksi kuukautta. Tähän kuului yksi kolmeviikkoinen intensiivijakso, jonka aikana kirjoitin päivittäin useita tunteja, yleensä vain kahta tai kolmea kohtausta kerrallaan. Viimeisimmät muutokset erään kohtauksen rakenteeseen tein vain muutamaa päivää ennen harjoituskauden alkua. Tässä välissä olimme sopineet Louhijan kanssa vielä yhdestä palautekierroksesta. Valitettavasti tekstin valmistuminen siirtyi niin myöhälle, että palautteena oli lähinnä toteamus siitä, että rakenne ja kokonaisuus on kasassa, yksityiskohdista voi aina keskustella.

Tämä kuitenkin lopulta riitti minulle. Tärkeintä oli, että koin itse onnistuneeni ja ryhmäni hyväksyi lopullisen tekstin. Harjoitusprosessin aikana teksti muotoutui vielä näyttelijöiden suuhun, ja joistain kohdista karsittiin näyttämöllisesti turhaa tekstiä, mutta se ei esitysprosessia haitannut. Tekstistä tuli ryhmän itsensä näköinen ja jo prosessin alkuvaiheessa ollut herkkyys välittyi myös ratkaisuihin, joita sittemmin ohjausprosessissa tein.

Seuraava sivu

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License