Draamallisella ironialla tarkoitetaan katsojan ja henkilöhamon tietomäärän välistä epäsuhtaa. Kun tarinan pahaa-aavistamatonta henkilöhahmoa johdatellaan ansaan ja katsoja tietää täsmälleen, mitä on tapahtumassa, on kyseessä draamallinen ironia. Parhaimmillaan draamallinen ironia synnyttää katsojassa voimakkaan tunnereaktion.
Draamallista ironiaa käytetään myös huumorin tuottamiseen. Tällöin henkilö käyttäytyy epäsovinnaisesti ja nolaa itsensä: esimerkiksi teinipoika hypistelee tyttöystävänsä alusvaatteita tietämättä, että tyttöystävän äiti on hänen selkänsä takana.
Draamallinen ironia nostaa katsojan henkilöhahmon yläpuolelle. Tämä antaa mahdollisuuden tunteisiin ja mielihyvään vetoavaan, älylliseen katsomiskokemukseen.
Lähteet:
Elokuvan runousoppia. Käsikirjoittamisen syventävät tiedot, s. 232. Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2007.
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli
Yle / Aristoteleen kantapää
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
