Draamallinen tilanne sisältää jännitteellisen, merkityksellisen toiminnan lähtökohdat. Tilanne kiinnostaa katsojaa, ja saa hänet miettimään, miten tapahtumat etenevät. Tilanne sisältää näytelmän ainekset pienoiskoossa: tilannetta tarkastelemalla selviää näytelmän keskeinen ristiriita, tärkeimmät henkilöt ja aihe.
Draamallinen tilanne muodostaa ne jännitteet, jotka kannattelevat dialogia. Esimerkiksi keskustelu kahvipöydässä saattaa olla tylsä, mutta muuttua mielenkiintoiseksi, kun tiedämme että leipoja on myrkyttänyt kakun ja tarjoaa sitä ainoastaan aviomiehelleen ja tämän rakastajattarelle. Puhe saattaa käsitellä kakkureseptejä, mutta tilanne väreilee ilmassa ja saa katsojan kuuntelemaan.
Junkkaalan ja Rasilan mukaan kohtaus sisältää useimmiten yhden draamallisen tilanteen. Tilanne on draaman perusyksikkö, joka synnyttää dialogia ja toimintaa. Henkilöiden puhe ja teot näyttäytyvät kiinnostavina ja merkityksellisinä, kun ne ovat lähtöisin tietystä, jännitteisestä tilanteesta. Draamallinen tilanne vaihtuu, kun aika tai henkilöt vaihtuvat, tai jos henkilöiden henkinen tila muuttuu ratkaisevasti.
Junkkaala ja Rasila jakavat draamallisen tilanteen kahteen eri laatuun: fyysiseen ja henkiseen.
Katso myös:
jännite, draamallinen toiminta, näytelmä
Lähteet:
Lavaste 1985, Harrastajateatteri ja teksti s.
Junkkaala-Rasila: Ohjeita näytelmän lukemiseen s. 6
Lisätietoa internetissä:
Kansasin yliopisto, artikkeli draamallisesta tilanteesta ja konfliktista engl.
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
