Draamateoreetikko, kirjailija Gustav Freytagin (1816-1895) rakenne pohjautuu Aristoteleen kolminäytöksiseen ajatteluun, mutta on itse asiassa viisinäytöksinen. Freytagin rakenne on monesti väärinymmärretty pyramidiksi ja kolmioksi, mutta se ei ole kumpaakaan. Mitään ei ratkea tai tule kliimaksiin puolessa välissä tarinaa, vaan kliimaksi ja ratkaisu sijoittuvat aivan tarinan loppuun. Jos konflikti ratkeaisi keskellä draamaa, niin kukaan ei katsoisi tarinaa loppuun saakka.
Väärinymmärrys johtunee siitä, että puhutaan ”nousevasta” ja "laskevasta toiminnasta" Nämä käsitteet liittyvät kuitenkin henkilöhahmoihin. Nouseva toiminta tarkoittaa sitä, että päähenkilö näyttää hallitsevan tilannetta (keskeisestä ongelmasta huolimatta) ja laskeva toiminta tarkoittaa sitä, että vastustaja hallitsee tilannetta. Tällöin jännitys ja jännite eivät laske puolessa välissä, vaan kasvavat huimasti, kun valta siirtyy päähenkilöltä vastustajalle ja päähenkilön mahdollisuudet onnistua tavoitteessaan pienevät dramaattisesti.
Freytagin rakenteen viisi näytöstä ovat esittely, nouseva toiminta, komplikaatiot, kliimaksi/kriisi ja ratkaisu.
1. Esittely
• joka vastaa kysymyksiin kuka, mitä, miten, milloin, miksi.
2. Kiihottava hetki
• jossa keskeinen ongelma/este syntyy, joka ratkeaa vasta viimeisellä minuutilla viidennessä näytöksessä.
3. Komplikaatiot
• on näytös, jossa päähenkilö yrittää ratkaista kohtaamaansa keskeistä ongelmaa, mutta kohtaa lisää esteitä, yhä pahempia esteitä, ja vieläkin pahempia esteitä.
4. Kliimaksi tai kriisi
• jossa päähenkilöllä on viimeinen mahdollisuus onnistua tai epäonnistua, kaikki on yhden kortin varassa.
5. Ratkaisu/katastrofi
• paljastaa onnistuiko vai epäonnistuiko päähenkilö.
Andrea Arnoldin lyhytelokuvassa WASP on löydettävissä Freytagin rakenne.
1. Esittely
• Nainen kävelee yöpaidassa ilman kenkiä, kantaa vauvaa, jolla ei ole ei housuja, lapset seuraavat perässä. Nainen tappelee toisen naisen kanssa. Lapset huutavat toisilleen.
2. Kiihottava hetki
• Nainen valehtelee, ettei hänellä ole lapsia, kun mies pyytää häntä treffeille.
3. Komplikaatiot
• Perheellä ei ole ruokaa.
• Nainen ei löydä lapsenvahtia.
• Nainen menee treffeille ja jättää lapset pubin ulkopuolelle.
• Lähes rahattomana nainen joutuu hakemaan ensimmäisen kierroksen oluita.
• Nainen ei pysty ostamaan lapsille lupaamiaan sipsejä, kun pubi ei pidä niitä myyntilistalla.
• Nainen törmää aiempaan tappelupukariinsa, joka uhkaa ilmoittaa lapsista lastensuojeluun.
• Lapset syövät ”fish and chipsejä” kadulta.
4. Kliimaksi tai kriisi
• Nainen ja mies menevät autoon pussailemaan.
• Ampiainen menee hengenvaarallisesti vauvan suuhun.
5. Ratkaisu/katastrofi
• Nainen pelastaa vauvan. Miehelle selviää totuus lapsista. Nainen, lapset ja mies syövät kiinalaista ruokaa autossa.
Esittely kertoo, että kyseessä on yksinhuoltaja nainen, joka asuu työläiskaupunginosassa. Kiihottava hetki synnyttää kysymyksen, että selviääkö miehelle, että lapset ovat naisen ja menettääkö nainen silloin miehen. Komplikaatiot-vaiheessa äiti joutuu jakamaan lapsilleen sokeria, kun hänellä ei ole antaa ruokaa, hän ei ole päästä treffeille, joutuu käyttämään viimeiset pennosensa pubissa ja törmää vihaamaansa naapuriin. Kliimaksi tai kriisi nainen on onnistunut ja pussailee miehen kanssa, mutta vauva on vaarassa kuolla. Ratkaisu/katastrofi-vaiheessa nainen pelastaa vauvan, eikä mies välitä siitä, että lapset ovat naisen.
Katso myös:
Olssonin rakennekaavio, aristoteelinen dramaturgia
Lähteet:
Halonen teoksessa Korhonen-Østern 2001 (toim.), Katarsis s. 210
Esslin 1980, Draaman perusteet s. 137
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 387
Lisätietoa internetissä:
Lue Gustav Freytagin teos Technique of the drama netissä
Wikipedia-artikkeli: juoni
Elokuvantaju-sivusto
Wikipedia: draaman rakenne (engl.)
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
