Havainto on kirjoittajan työn perusta. Mitä maailmassa tapahtuu, mitä minussa tapahtuu, miten tapahtumat ilmenevät? Esimerkiksi: kenellä luokassa tai työyhteisössä on eniten valtaa ja mistä se johtuu? Miten vallankäyttö näkyy konkreettisesti - istumajärjestyksessä, siinä, kuka puhuu eniten vai siinä, kuka syö jääkaapista kaikki ruoat?
Havainto on tapa konkretisoida aihetta. Aiheena saattaa olla tarpeettomuuden tunne, joka on käsikirjoitukseen rajattu teemaksi työttömyys. Havainto liittyy siihen, minkä asioiden kautta tarpeettomuuden tunne ja työttömyys tulevat esiin. Kirjoittajan havainto maailmasta saattaa olla esimerkiksi, että työtön sukulainen on alkanut pureskella kynsiään. Tämä on konkreettista, kuva, jonka kautta pystytään välittämään asioita henkilön tunnetilasta.
Havainto tarkoittaa siis "tapahtumaa, johon kirjoittajalla on suhde, ja siitä tehtyä huomiota, joka on kirjoittajalle subjektiivinen, tärkeä ja ainutlaatuinen." Havainto on tavallaan linssi, jonka läpi katsottuna käsikirjoitukseen tulee omakohtaisuutta. Koska havainto on konkreettinen, ei se kuitenkaan käänny sisäänpäin, kirjoittajan oman maailman vellomiseen.
Are Nikkinen ja Janne Rosenvall kertovat esimerkin havainnon hyödyntämisestä teoksessa Elokuvan runousoppia: Gogol kuuli päivälliskutsuilla anekdootin köyhästä miehestä, joka halusi metsästää. Hän säästi ja säästi kivääriin, mutta ennenkuin hän pääsi metsälle, kivääri varastettiin.
Tarina oli koskettava, mutta Gogolilla itsellään ei ollut kosketusta metsästykseen tai kivääreihin, joten hän vaihtoi tapahtuman miljöön toimistoon, jossa mieheltä varastetaan pitkään säästetty päällystakki. Gogol siis käytti kuulemaansa tarinaa, ja sovelsi sen ympäristöön, josta hänellä oli havainto. Todennäköisesti myös jokin kuullussa tarinassa jäi soimaan, ja kertoi hänelle jotain joka pelasi yhteen sen kanssa, mitä hän itse oli havainnut ihmisistä ja epätoivosta.
Lähteet:
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 166-167
Lisätietoa internetissä:
Ylen mediakompassi -havainnon harjoitteleminen
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
