Käänne

Klassisen dramaturgian keskeisin käsite on käänne. Aristoteles nimitti käännettä peripeteiaksi, ja kuvasi sen näin:

Pereipeteia merkitsee, kuten sanottu, toiminnan suunnan kääntymistä vastakkaiseksi, ja sen on, toistan vielä, tapahduttava joko todennäköisyyteen tai välttämättömyyteen perustuen.

Käänne muuttaa päähenkilön toiminnan suunnan vastakkaiseksi. Aristoteleenkin esimerkkinä käyttämässä Oidipuksessa päähenkilön keskeisin tehtävä on selvittää Theban entisen kuninkaan (eli Oidipuksen isän) murhaaja. Näytelmän käänne on kohtauksessa, jossa Oidipus tajuaa itse olevansa etsimänsä murhaaja. Tämän jälkeen toiminnan suunta muuttuu: Oidipuksen tehtävä on sovittaa rikos.

Rasila ja Junkkaala kirjoittavat Ohjeita näytelmän lukemiseen- koosteessa:

Uudessa kotimaisessa draamassa sekä päähenkilön toiminnan suunta että käänne ovat monimutkaisemmin ja hienovaraisemmin aseteltuja kuin antiikin tragedioissa. Käänteet ovat siitä huolimatta hyvä työkalu näytelmän analysoimiseen. Ne auttavat hahmottamaan henkilöiden pyrkimyksiä, jotka puolestaan ovat näytelmän keskeinen eteenpäin vievä voima. Karkeasti ajateltuna käänteitä voi olla kahdenlaisia: sellaisia, jotka aiheutuvat päähenkilölle ja sellaisia, jotka päähenkilö itse aiheuttaa.

Lisäksi käänteen voi jaotella juonikäänteeksi ja kohtauksessa tapahtuvaksi käänteeksi. Juonikäänne tapahtuu näytöksen lopussa ja sysää tarinan sen uuteen vaiheeseen. Minority report -elokuvan ensimmäisen näytöksen lopussa tapahtuu juonikäänne, kun näkijät ennustavat, että Rikoksenesto-yksikön poliisi John Anderton tulee muutaman päivän kuluttua murhaamaan miehen, jolloin poliisista tuleekin takaa-ajettu rikollinen.

Periaatteessa jokainen draaman peruskohtaus sisältää jonkinlaisen pienen käänteen. Yleensä kohtauksen käänteessä henkilöiden voimasuhteet muuttuvat tai henkilöt muuttavat toimintastrategioitaan tai -taktiikoitaan. Good Will Hunting -elokuvan baarikohtauksessa Chuckie yrittää tehdä vaikutuksen kahteen Harvardissa opiskelevaan naiseen valehtelemalla, että käy itse samaa koulua. Isokokoinen opiskelijapoika nimeltään Clark huomaa tilanteen ja alkaa kysellä ivallisesti Chuckielta opiskelusta paljastaakseen hänen valehtelunsa, nolatakseen hänet ja tehdäkseen itse vaikutuksen naisiin.

Kohtauksen käänne tapahtuu, kun Clark pyytää, että Chuckie selventäisi hänelle markkinatalouden kehitystä kapitalismia edeltävissä varhaisissa osavaltioissa. Chuckie on lannistettu. Tällöin päähenkilö Will ryhtyy puolustamaan ystäväänsä Chuckieta ja laittaa tiedoillaan luun Clarkin kurkkuun.

Will tunnistaa kaikki kirjat, joita Clark siteeraa. Will toteaa, ettei Clarikilla tunnu olevan yhtään omia ajatuksia. Willin mukaan surullisinta on se, että Clark tulee viidenkymmenen vuoden kuluttua tajuamaan, että hän on tullut tuhlanneeksi 150 000 dollaria koulutukseen, jonka olisi voinut saada kirjastosta puolellatoista dollarilla. Clark yrittää vielä voittaa tilanteen vastaamalla, että hänellä on ainakin koulutus, ja että Will ja Chuckie tulevat myymään hänen lapsilleen ranskanperunoita. Will toteaa, että niin voi olla, mutta hän ei ole ainakaan mikään ”mulkku”, ja jos Clark on erimieltä, niin he voivat selvittää erimielisyyden baarin ulkopuolella, jolloin Clark vetäytyy tilanteesta.

Käänteen sijaan voidaan puhua myös muutoksesta. Aristoteleen mukaan tragediassa tapahtuu aina muutos joko onnesta onnettomuuteen tai onnettomuudesta onneen. Vaikka nykynäytelmissä muutokset ovat harvoin näin yksioikoisia, jokin muutos niissä tapahtuu aina. Draamassa alussa asiat ovat toisin kuin lopussa. On tapahtunut jotain, joka muuttaa päähenkilön asenteen itseensä ja elämäänsä. Missä kohtaa tarinassa päähenkilön toiminnan suunta muuttuu?

Tehtäviä liittyen käänteeseen

Katso myös:
Freytagin pyramidi, juoni, peripeteia

Esimerkkejä:
Käänne 1: Romeo ja Julia, W. Shakespeare

Lähteet:
Aristoteles 1977, Runousoppi s. 35-36
Junkkaala-Rasila, ohjeita näytelmän lukemiseen s. 3

Lisätietoa internetissä:
Elokuvantaju-sivusto / käännekohta


Edellinen käsite Seuraava käsite
Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License