Smithf159 (guest) 12 Jun 2016 15:25
This is why Facebook games are becoming more popular. The ease of use and dissemination of content, tagging dagdagaekdcadcfc
kokosisalto2
GENRE
Genrellä tarkoitetaan lajityyppiä, kuten komediaa, historiallista draamaa tai kauhua.
Samaan genreen kuuluvat tarinat sisältävät samankaltaisia konventioita, toistuvia elementtejä, jotka katsoja tunnistaa.
Lajityyppien rajat eivät ole ehdottomia, vaan ne limittyvät ja sulautuvat yhteen. Esimerkiksi sotaelokuvissa on usein romanttinen sivujuoni. Genreillä on myös alagenrejä: komedia voi olla vaikkapa satiiri, farssi tai musta komedia. Genrejaottelua ei siis tarvitse kokea rajoittavana, vaan niitä on lupa sekoitella mielin määrin!
Erään ohjenuoran mukaan katsojalle tulisi antaa mitä hän odottaa, mutta ei miten hän sen olettaa saavansa. Esimerkiksi kauhuelokuvaa katsomaan menevä odottaa saavansa pelätä. Jos kauhuelokuva ei olekaan pelottava, katsoja pettyy.
Kaikilla genreillä on omat kliseensä. Esimerkiksi romanttisissa komedioissa voi usein ennustaa jo ensimmäisistä kohtauksista, ketkä hahmoista päätyvät lopulta yhteen. Välttyäkseen pahimmilta ennalta-arvattavuuksilta kirjoittajan tulee tuntea genrensä historiaa ja konventioita. Kirjoittaessa tasapainoillaan katsojan yllättämisen ja odotusten täyttämisen välillä.
Lähteet:
Story. Robert McKee, 1997.
Elokuvan runousoppia. Käsikirjoittamisen syventävät tiedot. Vacklin, Rosenvall, Nikkinen. Like 2007.
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli: Genre
| Edellinen käsite (F) | Seuraava käsite (H) |
| Edellinen käsite (K) | Seuraava käsite (L) |
HAMARTIA
Hamartialla tarkoitetaan päähenkilön hyvässä tarkoituksessa tekemää kohtalokasta erehdystä. Termin otti käyttöön Aristoteles Runousoppi-teoksessaan, joka kirjoitettiin n. 335-322 eaa. Kreikan kielellä hamartia tarkoittaa harhaanosumista.
Tarinan alussa päähenkilölle tapahtuu jotain, mikä aiheuttaa hamartian. Hamartia johtuu väärinkäsityksestä, ja sen vallassa eläminen on päähenkilölle vahingollista. Henkilöhahmo ei voi saavuttaa päämääräänsä, ennen kuin näkee erehdyksensä, ja oppii korjaamaan tai käsittelemään sitä.
Hamartia vetoaa voimakkaasti katsojan tunteisiin, sillä se johtaa päähenkilön kärsimykseen tämän hyvistä aikeista huolimatta.
Klassinen esimerkki hamartiasta on Kuningas Oidipuksen tarina. Oidipus tappaa tietämättään isänsä ja menee naimisiin äitinsä kanssa, kuten hänelle tarinan alussa on ennustettu. Kun Oidipus ymmärtää virheensä, tapahtuu tunnistaminen eli anagnorisis. Oidipus muuttaa toimintansa suuntaa, sokaisee silmänsä ja lähtee maanpakoon.
Lähteet:
Runousoppi. Aristoteles, n. 335-322 eaa.
Elokuvan runousoppia. Käsikirjoittamisen syventävät tiedot. Vacklin, Rosenvall, Nikkinen. Like 2007.
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli: Oidipus
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
HAVAINTO
Havainto on kirjoittajan työn perusta. Mitä maailmassa tapahtuu, mitä minussa tapahtuu, miten tapahtumat ilmenevät? Esimerkiksi: kenellä luokassa tai työyhteisössä on eniten valtaa ja mistä se johtuu? Miten vallankäyttö näkyy konkreettisesti - istumajärjestyksessä, siinä, kuka puhuu eniten vai siinä, kuka syö jääkaapista kaikki ruoat?
Havainto on tapa konkretisoida aihetta. Aiheena saattaa olla tarpeettomuuden tunne, joka on käsikirjoitukseen rajattu teemaksi työttömyys. Havainto liittyy siihen, minkä asioiden kautta tarpeettomuuden tunne ja työttömyys tulevat esiin. Kirjoittajan havainto maailmasta saattaa olla esimerkiksi, että työtön sukulainen on alkanut pureskella kynsiään. Tämä on konkreettista, kuva, jonka kautta pystytään välittämään asioita henkilön tunnetilasta.
Havainto tarkoittaa siis "tapahtumaa, johon kirjoittajalla on suhde, ja siitä tehtyä huomiota, joka on kirjoittajalle subjektiivinen, tärkeä ja ainutlaatuinen." Havainto on tavallaan linssi, jonka läpi katsottuna käsikirjoitukseen tulee omakohtaisuutta. Koska havainto on konkreettinen, ei se kuitenkaan käänny sisäänpäin, kirjoittajan oman maailman vellomiseen.
Are Nikkinen ja Janne Rosenvall kertovat esimerkin havainnon hyödyntämisestä teoksessa Elokuvan runousoppia: Gogol kuuli päivälliskutsuilla anekdootin köyhästä miehestä, joka halusi metsästää. Hän säästi ja säästi kivääriin, mutta ennenkuin hän pääsi metsälle, kivääri varastettiin.
Tarina oli koskettava, mutta Gogolilla itsellään ei ollut kosketusta metsästykseen tai kivääreihin, joten hän vaihtoi tapahtuman miljöön toimistoon, jossa mieheltä varastetaan pitkään säästetty päällystakki. Gogol siis käytti kuulemaansa tarinaa, ja sovelsi sen ympäristöön, josta hänellä oli havainto. Todennäköisesti myös jokin kuullussa tarinassa jäi soimaan, ja kertoi hänelle jotain joka pelasi yhteen sen kanssa, mitä hän itse oli havainnut ihmisistä ja epätoivosta.
Lähteet:
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 166-167
Lisätietoa internetissä:
Ylen mediakompassi -havainnon harjoitteleminen
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
HENKILÖHAHMO
|
Näytelmän tarina kerrotaan henkilöille tapahtuvien tapahtumien kautta. Juoni ja henkilöhahmo liittyvätkin tiiviisti yhteen. Juoni tapahtuu henkilöhahmoille ja juonta kuljettavat henkilöhahmot. Juonen avulla henkilöhahmon luonne tulee esiin, ja juonen kautta henkilö kehittyy ja muuttuu. Näytelmässä voi olla yksi tai useampia päähenkilöitä (he, joille tapahtuu isoin muutos) ja yksi tai useampia sivuhenkilöitä. Sivuhenkilöiden tehtävä on tukea päähenkilön tarinaa ja sysätä sitä liikkeelle. Näkökulmahenkilö on henkilö, jonka kautta tarina kerrotaan - hän asettaa tarinan näkökulman suhteessa yleisöön. Näkökulmahenkilö voi olla sama kuin päähenkilö, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Päähenkilöllä on tarinassa yleensä vastavoima, joka toisinaan on henkilö, toisinaan henkilöiden joukko tai esimerkiksi asennemaailma. Henkilöhahmon kirjoittaminen on käsikirjoittajan perustyötä: miten luoda henkilöhahmosta elävä, samaistuttava ja raikas. Henkilöhahmoa rakentavat tekstissä monet seikat:
Henkilöhahmo- käsitettä käytetään sekä elokuva- että teatterikäsikirjoittamisen puolella. Näytelmässä viitataan usein myös roolihenkilöön. Nykyteatterissa roolihenkilöiden lisäksi lavalla esiintyy hahmoja, joilla ei välttämättä ole fiktiivistä taustatarinaa: esimerkiksi ohikulkijoita, esiintyjiä omana itsenään tai useita nopeasti vaihtuvia rooleja. Noodissa käytetty henkilöhahmoa ja roolihenkilöä vastaava käsite on hahmo. Käsite on valittu siksi, että sen toivotaan kattavan monet erilaiset tekstissä esiintyvät hahmot: toisaalta roolihenkilöt, toisaalta nuket ja omana itsenään esiintyvät esiintyjät. hahmojen kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä
Lisätietoa internetissä: |
HENKILÖHAHMON KAARI
Henkilöhahmon kaarella tarkoitetaan sitä kehitystä, joka henkilöhahmossa tapahtuu näytelmän tai elokuvan aikana. Aristotelisessa dramaturgiassa henkilöhahmo ja hänen tärkeimmät piirteensä esitellään aluksi, sitten hahmo alkaa toimia ja lopuksi hänen kohtalonsa ratkeaa.
Esimerkiksi Ruman ankanpoikasen kaari:
1. Ruma ankanpoikanen esitellään. Hän on ruma, iso ja joutuu jätetyksi leikeistä ulkopuolelle.
2. Kaikki hylkivät ankanpoikasta. Ruma ankanpoikanen näkee joutsenia ja ihailee niitä.
3. Ankanpoikanen elää rankan talven yli.
4. Ankanpoikanen näkee oman peilikuvansa veden pinnassa ja huomaa kasvaneensa joutseneksi.
5. Lapset kehuvat ankanpoikasen kauneutta. Ankanpoikanen ymmärtää olevansa täydellinen juuri sellaisena kuin on.
Dana Marks esittelee teoksessaan Inside Story erään tavan hahmottaa henkilön kaari. Marks kirjoittaa, että hahmon kaari alkaa määrittelevällä hetkellä. Se on Marksin mukaan usein pätkä dialogia, jossa joku henkilöistä sanoo hyvin suoraan ja tarkasti päähenkilön kohtalokkaan puutteen. Kohtalakos puute taas on päähenkilön vanha selviytymisstrategia, joka ei enää toimi.
Rumassa ankanpoikasessa määrittelevä hetki on se, kun ankkaparvi pitää ankanpoikasta rumana, isona ja harmaana. Ankkaemo yrittää puolustaa lastaan, mutta ankanpoikaa kiusataan siitä huolimatta sekä henkisesti että fyysisesti.
Marksin mukaan seuraava vaihe on nimeltään herääminen ja se on päähenkilön ensimmäinen itseymmärryksen pilkahdus, joka on harvoin tervetullut, sillä se päähenkilö ei halua nähdä itsessään kohtalokasta puutetta. Rumassa ankanpoikasessa päähenkilö pakenee. Hän lennähtää aidan yli ja kuullessaan lintujen ääniä, ajattelee, että pikkulinnutkin pitävät häntä rumana.
Marksin mukaan heräämistä seuraa uupuminen. Päähenkilö vastustaa muutosta. Hän yrittää tulla toimeen toimimattomalla selviytymisstrategiallaan, jolloin päähenkilö nääntyy. Loppuun kuluminen on tärkeää, koska vain siten jotakin uutta voi ilmaantua. Rumassa ankanpoikasessa poikanen elää hetken sorsien ja hanhien kanssa, kunnes metsästäjät ampuvat linnut. Hän löytää uuden kodin vanhan naisen luota, mutta naisen kissa ja kana kiusoittelevat häntä, koska hän ei ole samanlainen kuin he. Ankanpoikanen päättää lähteä pois.
Valaistumisen hetki on se hetki, jolloin päähenkilölle paljastuu hänen kohtalokas puutteensa, se miten hän itse sekä miten muut henkilöt näkevät hänet. Valaistumisen hetki aiheuttaa muutoksen päähenkilön tietoisuudessa ja hän alkaa muuttua. Ruman ankanpoikasen nimihenkilö tuntee kummallista rakkautta ja surua nähdessään komeita villijoutsenia. Joutsenet muuttavat talveksi etelään.
Uuden tietoisuuden kausi on vaihe, jossa päähenkilö voi nähdä menneen elämänsä toisesta näkökulmasta, ymmärtää käsillä olevat ongelmat uudessa valossa tai olla motivoitunut ratkaisemaan edessä odottavat ongelmat uudella energialla. Rumassa ankanpoikasessa ei tapahdu selkeää tajuamista, sillä ankanpoikanen ei edelleenkään voi nähdä itseään komeiden joutsenien seuraan, vaan pitää itseään ankkaakin rumempana otuksena.
Marks kirjoittaa, että uuden tietoisuuden kauden jälkeen päähenkilö joutuu jälleen vastakkain tarinan pääongelman kanssa, jota seuraa kuoleman kokemus. Marksin mukaan kuoleman kokemus on pahinta mitä voi tapahtua ja mitä suurempi kuoleman kokemus on, niin sitä enemmän eksyksissä päähenkilö tuntee olevansa. Tässä vaiheessa tarinaa on mahdollista sekä onneton että onnellinen päätös tarinalle. Päähenkilö voi joko olla muuttumatta ja tuhoutua tai kokea muutoksen hetken. Tällöin päähenkilön on tehtävä tietoinen päätös muuttua ja toimittava ratkaistakseen tarinan pääongelman.
Rumassa ankanpoikasessa kuoleman kokemus tapahtuu talvella, jossa ankanpoikanen jäätyy kiinni lampeen ja viljelijä pelastaa poikasen. Ankanpoikanen pelästyy viljelijän meluisia lapsia ja pakenee talosta ja elää kylmän talven ulkona. Muutoksen hetki tapahtuu keväällä, kun ankanpoikanen tajuaa olevansa joutsen. Hän löytää paikkansa komeiden joutsenien luota.
Kaikissa käsikirjoittamisen lajeissa henkilöhahmo ei välttämättä muutu, eikä hänellä ole kaarta tai kaari on erittäin hienovarainen. Esimerkiksi televisiosarjoissa henkilöt saattavat pysyä samanlaisena (Simpsonit), ja absurdi dramaturgia perustuu niin tilanteen kuin henkilöhahmojenkin muuttumattomuuteen.
Katso myös:
henkilöhahmo, juoni, muutos
Lähteet:
Marks, Dara 2009, Inside Story.
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia, s. 35-36
Lisätietoa internetissä:
Katso klippi henkilöhahmon kaaren kirjoittamisesta
Katso Dara Marksin klippi muutoksen kaaresta
Katso Dara Marksin kaavio hahmon kaaresta
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
HENKILÖHAHMO
Näytelmän tarina kerrotaan henkilöille tapahtuvien tapahtumien kautta. Juoni ja henkilöhahmo liittyvätkin tiiviisti yhteen. Juoni tapahtuu henkilöhahmoille ja juonta kuljettavat henkilöhahmot. Juonen avulla henkilöhahmon luonne tulee esiin, ja juonen kautta henkilö kehittyy ja muuttuu.
Näytelmässä voi olla yksi tai useampia päähenkilöitä (he, joille tapahtuu isoin muutos) ja yksi tai useampia sivuhenkilöitä. Sivuhenkilöiden tehtävä on tukea päähenkilön tarinaa ja sysätä sitä liikkeelle.
Näkökulmahenkilö on henkilö, jonka kautta tarina kerrotaan - hän asettaa tarinan näkökulman suhteessa yleisöön. Näkökulmahenkilö voi olla sama kuin päähenkilö, mutta tämä ei ole välttämätöntä.
Päähenkilöllä on tarinassa yleensä vastavoima, joka toisinaan on henkilö, toisinaan henkilöiden joukko tai esimerkiksi asennemaailma.
Henkilöhahmon kirjoittaminen on käsikirjoittajan perustyötä: miten luoda henkilöhahmosta elävä, samaistuttava ja raikas. Henkilöhahmoa rakentavat tekstissä monet seikat:
- miten henkilö puhuu itsestään
- miten henkilö on kuvattu ulkoisesti
- miten henkilö toimii
- miten toiset puhuvat henkilöstä
Henkilöhahmo- käsitettä käytetään sekä elokuva- että teatterikäsikirjoittamisen puolella. Näytelmässä viitataan usein myös roolihenkilöön. Nykyteatterissa roolihenkilöiden lisäksi lavalla esiintyy hahmoja, joilla ei välttämättä ole fiktiivistä taustatarinaa: esimerkiksi ohikulkijoita, esiintyjiä omana itsenään tai useita nopeasti vaihtuvia rooleja. Noodissa käytetty henkilöhahmoa ja roolihenkilöä vastaava käsite on hahmo. Käsite on valittu siksi, että sen toivotaan kattavan monet erilaiset tekstissä esiintyvät hahmot: toisaalta roolihenkilöt, toisaalta nuket ja omana itsenään esiintyvät esiintyjät.
Toisinaan kirjoittajaryhmä on kiinnostunut ensisijaisesti henkilöhahmoista. Henkilöt ovat kaikille tuttu, innostava ja konkreettinen tapa lähteä kirjoitusprosessissa liikkeelle. Anime-hahmot tai klassisen tragedian suuret diivat yhteenkirjoitettuna saattavat sytyttää, tai sitten kirjoittajilla on päämääränä kirjoittaa itselleen esitys, jossa jokaisella on itse kirjoitettu roolihahmo.
Hahmot saattavat innostaa liikaakin. Kannattaa myös muistaa, että hahmon ei välttämättä tarvitse olla fiktiivinen. Yksi mahdollisuus on, että näyttämöllä ovat kirjoittajat omilla nimillään. Kun kirjoittajat kertovat omasta maailmastaan (vaikkapa nuorten suhteesta tulevaisuuteen), on tämä ratkaisu usein paras - fiktiivinen roolihahmo ja keskittyminen sen esittämiseen saattaa hämmentää viestin välittymistä kirjoittajalta katsojalle.
Tässä kirjoittamisen tavassa lähdetään siis liikkeelle henkilöhahmoista, ja aletaan ideoida heidän taustaansa, tekemisiään ja keskinäisiä suhteita. Noodissa voidaan ensin koota henkilögalleriaa, ja sen jälkeen kirjoittaa henkilöiden yhteisiä kohtauksia. Esitys voi perustua myös erilaisten hahmojen esittelyyn - vrt. vaikkapa Spoon River. Kun hahmot on rakennettu, on haasteena on löytää eri hahmoille yhteinen aihe, tarina tai muu koossapitävä voima.
Saija on 28-vuotias yksinelävä nainen, joka työskentelee pankkivirkailijana Helsingissä. Hänellä on savolaiset juuret, jotka hän yrittää piilottaa neutraalin yleiskielen taakse. Innostuessaan tai suuttuessaan häneltä saattaa yhä lipsahtaa satunnainen mie tai sie.
Saija on aina pukeutunut samalla tavalla farkkuihin ja kauluspaitaan. Hän värjää hiuksensa punaisiksi hieman liian harvoin, niin että ne ovat suurimman osan ajasta haalistuneet. Saija pelaa World of Warcraft –peliä, ja on kehittänyt pelissä itselleen täysin todellisuudesta poikkeavan roolihahmon.
Saija on lopen kyllästynyt elämään yksin. Hän kaipaa mieskumppania, vaikka ei edes erityisemmin pidä miehistä. Eikä lapsista, koirista tai itsestään. Saijaa pidetään outona ja ylimielisenä, vaikka hänen epäsosiaalisuutensa johtuu ujoudesta. Saija tarvitsee ystävän, joka laittaa asioita tapahtumaan.
hahmojen kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä
Katso myös:
antagonisti, henkilöhahmon kaari, protagonisti
Lähteet:
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 15-44
Junkkaala-Rasila, Ohjeita näytelmän lukemiseen
Lisätietoa internetissä:
Ylen Kohtaus-sivusto / henkilön rakentaminen
Wikipedia-artikkeli / kirjallisuuden henkilöhahmo
Elokuvantaju-sivusto / päähenkilö
Wikipedia-artikkeli / perushahmot
Katso klippi henkilöhahmon kirjoittamisesta
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
TEHTÄVIÄ LIITTYEN HAHMOIHIN
Voit valita alla olevista tehtävistä jonkun työryhmäsi käyttöön Noodissa. Voit myös muokata tehtävää omiin tarpeisiisi sopivaksi.
- maalaa tehtäväteksti
- kopioi se ctrl-C- painikkeilla leikepöydälle (tai valitse valikossa Edit - Copy)
- siirry Noodin Luo tehtävä -sivulle
- liitä teksti tekstikenttään ctrl-V-painikkeilla. (tai valitse valikossa Edit - Paste)
VAIHTOEHTOELÄMÄT A’LA JULIA CAMERON | Hahmotehtävä 1
KOLME ELÄMÄÄ:
Kirjoita paperille kolme vaihtoehtoista elämää - sellaisia, joita et elä juuri nyt, mutta jos saisit valita kolme elämää lisää, eläisit ne. Elämät voivat olla ihmisiä, eläimiä, fantasiahahmoja tai vaikka kivi- tai kasvikuntaa. Valitse sitten näistä elämistä yksi, se jossa tuntuu olevan eniten energiaa. Kirjoita tämä elämä hahmoksi - mieti, kuka hahmo on, minkä ikäinen hän on, mistä on kiinnostunut, mikä on hänen historiansa.
ESIMERKKI:
Suurperheen äiti, Microsoftin johtaja, noita.
ANTIIKIN JUMALAT | Hahmotehtävä 2
TUTUSTU ANTIIKIN JUMALIIN
Tutustu Antiikin Kreikan jumaliin lyhyesti täällä (jumalat) ja täällä (jumalattaret). Valitse jumala, joka kiinnostaa sinua, ja etsi siitä lisätietoa muualta internetistä tai kirjastosta. Kirjoita sitten hahmo, joka pohjautuu tähän jumalaan, mutta on ihminen.
ESIMERKKI:
HAHMO | Hahmotehtävä 3
KIRJOITA HAHMO
Kirjoita hahmo, jota tahtoisit esittää.
ESIMERKKI:
Tahtoisin esittää miestä, joka on juuri saanut ensimmäisen lapsensa. Hahmoni on juuri saanut ylennyksen ja tavannut uudessa asemassaan naisen, joka on häneen ihastunut. Ihastus ei ole aivan yksipuolinen. Minua kiinnostaa miehen tasapainottelu hämmentävän perhearjen ja uuden työtilanteen välillä. Millaista olisi tehdä valinta uuden ja vanhan rakkauden välillä?
NÄKÖALAHENKILÖ | Hahmotehtävä 4
LUO HAHMO MAAILMAN KAUTTA
Mieti, millaisesta maailmasta olet kiinnostunut: nykypäivästä, fantasiasta vaiko historiallisesta? Entä millaiset aiheet sinua kiinnostavat - rakkaus, rikos, tuhoutuminen, ihmissuhteet, maailmantalous jne. Kun olet pohtinut vastaukset molempiin edellisiin kysymyksiin ja kirjannut ne paperille, mieti millainen henkilö voisi olla keskellä tämäntyyppistä maailmaa ja tapahtumia? Kenellä olisi paras näköala asioihin - toimittaja, rakkausasioiden salapoliisi, seurapiirirouva, pörssihai? Ajasta toiseen liikkuva moottoripyöräilijä? Kirjoita hahmo Noodiin.
ESIMERKKI:
ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ | Hahmotehtävä 5
HAVAINNOISTA HAHMOKSI
Ota mukaan muistilehtiö ja kynä ja suuntaa ulos. Juo kahvia, kulje bussissa ja kuuntele tarkasti. Kirjoita muistiin mielenkiintoiset keskustelunpätkät. Kotiin tultuasi valitse keskusteluista jokin, ja ryhdy rakentamaan hahmoa keskustelun pohjalta. Kuka puhuja on? Miksi hän puhuu näin? Mitä hän tahtoo?
ESIMERKKI:
ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ | Hahmotehtävä 5
HAVAINNOISTA HAHMOKSI
Ota mukaan muistilehtiö ja kynä ja suuntaa ulos. Juo kahvia, kulje bussissa ja kuuntele tarkasti. Kirjoita muistiin mielenkiintoiset keskustelunpätkät. Kotiin tultuasi valitse keskusteluista jokin, ja ryhdy rakentamaan hahmoa keskustelun pohjalta. Kuka puhuja on? Miksi hän puhuu näin? Mitä hän tahtoo?
ESIMERKKI:
HENKILÖT JA TILANNE | Hahmotehtävä 6
KIRJOITA LÄHTÖTILANNE
Stephen King on kirjoittanut, ettei ole kiinnostunut juonesta vaan henkilöistä, jotka hän tapaa asettaa tiettyyn tilanteeseen - ja sen jälkeen seuraa, miten hahmot taistelevat tilanteessa eteenpäin. Valitse siis ryhmäsi luomista hahmoista sellaiset, joista saat hyvän kombinaation, ja kirjoita heille lähtökohtatilanne: mahdollisimman kiinnostava ja vaikea, sellainen, josta on hyvä seurata hahmojen kamppailua. Mieti myös, mikä tilanteessa kiinnostaa sinua: yhteiskunta, ihmissuhteet, jokin tietty teema kenties? Muokkaa kirjoittamaasi tilannetta niin, että kiinnostuksen kohteesi tulee hyvin esiin.
ESIMERKKI:
HYBRIS
Hybris tarkoittaa henkilöhahmon äärimmäistä ylimielisyyttä tai ylpeyttä. Draaman henkilö ajattelee olevansa oikeassa nähdessään asiat sekä toimiessaan tietyllä tavalla, vaikka muut varoittelevat hänen olevan väärässä.
Shine-elokuvan isä ajattelee, että hänen kunnon selkäsaunan muovaavan pojastaan kurinalaisemman konserttipianistin. Columbo-elokuvien murhaajat uskovat murhatessaan ja jälkiä peitellessään, ettei rähjäisen näköinen ja hajamielisen oloinen etsivät tule selvittämään hänen tekoaan. Minun Afrikkani -elokuvan Karen uskoo, että hänellä on oikeus omistaa rakastamansa asiat ja ihmiset.
Hybris voi aiheuttaa sen, että henkilö ei välitä moraalista, käytöstavoista, laista tai ihmisten tunteista. Hän voi sokeutua pyrkiessään päämääräänsä ja uskoa, että tarkoitus pyhittää keinot. Hybris voi näyttäytyä esimerkiksi itsekeskeisyytenä, narsismina tai vauhtisokeutena. Katsoja osallistuu tunnetasolla tarinaan, kun hän tietää päähenkilön matkaavan omaa tuhoaan, kun ei kuuntele toisten hahmojen varoituksia.
Ylimielisyys kostautuu hahmolle ja hän joko tuhoutuu tai vapautuu siitä. Päähenkilö voi huomata kadottaneensa todellisuuden tajunsa, yliarvioineensa kykynsä, valtansa ja pätevyytensä.
Hybris on myös sitcomien ja komedioiden työväline. Henkilön suunnitelma tuntuu onnistuvan, ja hänet valtaa hybris. Esimerkiksi Aku Ankka on hyvä esimerkki hybriksen valtaan joutuvasta, komediallisesta hahmosta: Aku onnistuu aluksi postinkantajana, tiedemiehenä tai valokuvaajana, mutta vie toimensa liian pitkälle ja joutuu kaaokseen. Hybris voi olla eräs keino päähenkilön saattamiseksi pulaan.
Hybris tarkoittaa muinaiskreikaksi loukkausta. Tragediassa ja kreikkalaisissa myyteissä sankari usein ylitti omat rajansa ja uhmasi ja loukkasi jumalia - tällä tavoin hybris oli olennainen osa tragediaa, syy, jonka takia jalo sankari saa kovan kohtalon. Käsite yhdistetään pitkälti nimenomaan tragediaan ja jumalten ja ihmisten välisiin suhteisiin, mutta se on ollut laajasti käytössä antiikin Kreikassa myös ihmisten välisen kanssakäymisen mittarina ja heijastelee ajan moraalikäsityksiä. Hybriksen merkitys on ollut laajempi kuin nykyään, ja sillä on käsitetty toista kohtaan tehtyä loukkausta toisen alentamiseksi ja oman aseman parantamiseksi.
Oidipuksen hybris oli siinä, että hän kuvitteli voivansa välttää jumalten hänelle asettaman kohtalon (tappaa isänsä ja naida äitinsä) oveluudellaan. Kohtalo kuitenkin toteutui, ja Oidipus sokaisi itsensä ja joutui maanpakoon.Toinen kohta Oidipuksen tragediassa, jossa voidaan katsoa hänen olevan hybriksen vallassa, on tarinan alkupuolella: Oidipus kohtaa tienhaarassa vanhan kuninkaan, Laiuksen, ja riitelee hänen kanssaan siitä, kumman tulisi väistää. Oidipus suuttuu ja tappaa Laioksen, toteuttaen näin ennustuksen.
Katso myös:
anagnorisis, aristotelinen dramaturgia, katharsis, peripeteia
Lähteet:
Sofokles 1988, Kuningas Oidipus
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 355
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
IDEOINTI
Aloittaessaan kirjoittamisprosessin työryhmä hahmottaa yhteistä maastoa keskustelemalla, kirjoittamalla listoja ja tutustumalla toisiinsa. Vielä ei tarvitse tietää, mitä ollaan tekemässä. Tässä vaiheessa etsitään lähtökohtaa yhteiselle kirjoittamiselle: onko se aihe, jokin rakenne, peli tai esimerkiksi maisema? Oletteko kiinnostuneita ottamaan lähtökohdaksi jonkun jo aiemmin tutun tarinan kuten Shakespeare tai yhteiskunnallisen ongelman kuten Brecht?
Ideoidessa etsitään usein myös omia työskentelytapoja ja sovitaan yhteiset säännöt. Miten usein ryhmä kirjoittaa tai tapaa internetissä? Kuinka palautetta annetaan? Millainen on vetäjän rooli? Tärkeää on myös puhua siitä, millaista esitystä ollaan käsikirjoittamassa. Onko kyse juoninäytelmästä vai aiheeseen perustuvasta fragmenttidraamasta?
Tässä kirjoittamisen vaiheessa kaikki on hedelmällisesti auki, ja jokainen voi vaikuttaa lopputulokseen antamalla yhteiseen jakoon omia ideoitaan. Yhteinen päämäärä hahmottuu jokaisen keskustelunavauksen ja kirjoitetun lauseen myötä. Alkuvaiheen tehtävien tavoitteena on yleensä materiaalin kerääminen, inspiroivien ideoiden esitteleminen, kirjoittamisesta innostuminen ja ryhmään tutustuminen.
seuraava vaihe - kirjoittaminen
Tehtäviä liittyen ideointivaiheeseen
Tehtäviä liittyen ryhmän tutustumiseen
IDEOINTITEHTÄVÄT
Voit valita alla olevista tehtävistä jonkun työryhmäsi käyttöön Noodissa. Voit myös muokata tehtävää omiin tarpeisiisi sopivaksi.
- maalaa tehtäväteksti
- kopioi se ctrl-C- painikkeilla leikepöydälle (tai valitse valikossa Edit - Copy)
- siirry Noodin Luo tehtävä -sivulle
- liitä teksti tekstikenttään ctrl-V-painikkeilla. (tai valitse valikossa Edit - Paste)
KIRJOITA ALLE KOLME LISTAA | Tehtävä aiheen etsimiseen 1
KIRJOITA KOLME LISTAA:
- aiheet, jotka kiinnostavat sinua
- hahmot, jotka kiinnostavat sinua
- kaksi-kolme mitä tahansa ajatusta tai tapahtuma, jotka ovat viime aikoina pohdituttaneet.
ESIMERKKI:
Aiheet: työttömyys, isyys, demokratia
Hahmot: postimerkkeilijät, nokikolarit
Viimeaikaiset pohdinnat: kuinka kauan maapallolla riittää vettä? Entä sitten, kun se loppuu?
3 KOHTAUSTA | Tehtäviä aiheen etsimiseen 2
KOLME KOHTAUSIDEAA
Kirjoita 3 kohtausideaa. Kohtausten ei siis tarvitse olla valmiita, vaan pelkkä ajatus riittää. Kerro ideassa, keitä henkilöitä on mukana ja mitä tapahtuu.
ESIMERKKI:
Mummo tapaa järven rannassa Barack Obaman ja suutelee tätä.
KOMMENTOI | Tehtäviä aiheen etsimiseen 3
TEHTÄVÄ:
Käy äänestämässä muiden kohtausideoita. Kommentoi myös keskustelualueella. Mitkä ideat tuntuisivat liittyvän yhteen? Mikä voisi olla kokonaisuus, joka näistä kohtauksista syntyy?
ESIMERKKI:
MITEN EDETÄÄN | Tehtäviä aiheen etsimiseen 4
KERRO ODOTUKSISTASI:
Ehdota, miten käsikirjoittaminen voisi sinun mielestäsi sujua. Mitä tehdään ensin, mitä sitten? Millainen voisi vetäjän rooli olla? Entä kuka kokoaisi tekstit yhteen?
ESIMERKKI:
KOMMENTOI 2 | Tehtäviä aiheen etsimiseen 5
KOMMENTOI MUIDEN IDEOITA:
Käy lukemassa toisten ideoita käsikirjoituksesta. Mieti elokuvia, kuvia ja tarinoita, joita ehdotuksista tulee mieleen. Kerro mielleyhtymistäsi forumissa. Kommentoi myös toisten ajatuksia.
ESIMERKKI:
IDEOITA VERKOSTA | Tehtäviä aiheen etsimiseen 6
ETSI IDEOITA NETISTÄ
Surffaa netissä etsien videopätkiä tai kuvia, jotka mielestäsi liittyvät ideoihin. Linkitä kuvat tai videot kirjoituspöydälle vastaukseesi. Linkin voit tehdä kirjoittamalla kirjoituspöydälle sanan, jonka haluat johtavan kuvaan, maalaamalla sen ja painamalla ketjun kuvaa editorivalikosta. Avautuu ikkuna, johon voit liimata kuvan tai videon osoitteen. Valitse kohdasta "target" valinta "open link in a new window", jotta linkki avautuu uuteen ikkunaan.
Perustele, miksi olet valinnut juuri nämä kuvat.
ESIMERKKI:
IMPROVISAATIO
Improvisaatio tarkoittaa esityksen luomista esityshetkellä. Kukaan näyttelijöistä ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta yhdessä he vievät kohtausta eteenpäin. Improvisaatiolla on pitkät perinteet – esimerkiksiksi 1700-luvun Commedia del Arte oli improvisaatiota valmiin tarinan ja kaikille tuttujen hahmojen pohjalta.
Nykyään nähtävä improvisaatioteatteri pohjautuu usein englantilaisen Keith Johnstonen ajatuksille. Johnstone on luonut oman improvisaatioperinteen opettamalla ja kirjoittamalla improvisaatioon liittyviä lainalaisuuksia ja –toimintatapoja, joiden avulla esiintyjien yhteistyö lavalla helpottuu ja alkaa tuottaa yhteisiä tarinoita.
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli
Improvisaation lyhyt historia (engl.)
Studiamedia-artikkeli
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
INTERAKTIIVINEN ESITYS
Interaktiivisuus eli vuorovaikutteinen viestintä on käsitteenä tuttu erityisesti interaktiivisen median puolelta. Esityksessä interaktiivisuus merkitsee yleisön mahdollisuutta osallistua esityksen kulkuun. Kuvitteellinen neljäs seinä katoaa, ja yleisö osallistuu esitystapahtumaan ja vaikuttaa siihen esimerkiksi äänestämällä, keskustelemalla tai liikkumalla. Interaktiivisia esityksiä on nähty paljon mm. performanssin, yhteisöteatterin ja nykyteatterin puolella.
Monet yhteisöteatterin ja soveltavan teatterin muodot käyttävät vuorovaikutteisuutta tekniikkana - esimerkkejä ovat mm. forum-teatteri sekä muut Augusto Boalin teatteritekniikat.
Katso myös:
soveltava draama, yhteisoeteatteri
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli (engl.)
Interaktiivisen teatterin ja soveltavan draaman linkkisivusto (engl.)
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
JÄNNITE
Näytelmästä ajatellaan, että pitääkseen katsojan kiinnostuneena, sen tulee sisältää jännite. Jännite on se, joka saa katsojan seuraamaan näytelmää ja kysymään, miten henkilöille käy ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Näytelmässä jännitteitä voi olla monella tasolla:
• näytelmän sisäinen jännite eli jännite näytelmän alun ja lopun välillä
• henkilön sisäinen jännite
• henkilöiden välinen jännite
• näytelmän ja yleisön välinen jännite
Näytelmän sisäinen jännite syntyy paljastumisten ja tapahtumien odotuksesta. Henkilöiden välinen jännite voi liittyä esim. tahdonsuuntien vastakkaisuuteen (toinen haluaa kuolla, toinen pitää toisen elossa) tai sanomattomiin asioihin (rakastunut pari ei pysty avautumaan toisilleen).
Kirjoittaja voi rakentaa jännitettä mm. ristiriidan ja ennakoinnin avulla. Näytelmä koostuu yleensä draamallisista tilanteista, eli on tilanteista, joissa on jännitettä.
Draamalta on siis totuttu vaatimaan jännitettä. Nykyteatteri tai nk. draaman jälkeinen teatteri voi kuitenkin rakentua myös muulle pohjalle, mm. tempon vaihtelulle tai erilaisten esitysosien vaihtelulle ja järjestykselle, kompositiolle.
Katso myös:
näytelmä, juoni, draamallinen tilanne, draamallinen toiminta
Lähteet:
Junkkaala-Rasila: Ohjeita näytelmän lukemiseen s.4
Esslin 1980: Draaman perusteet s. 47-59
Lisätietoa internetissä:
On the scene- blogi, engl.
Ylen Kohtaus-sivusto
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
JUONI
Juoni tarkoittaa tarinallisen teoksen (esimerkiksi näytelmän, kirjan tai elokuvan) kulkua - sitä sommitelmaa, johon kirjoittaja on tapahtumat syy-seuraussuhteeseen asetellut. Juonen avulla kerrotaan tarina.
Juonen sommittelun tekee tekstin kirjoittaja. Juoni saattaa alkaa esimerkiksi tarinan viimeisestä tapahtumasta ja hypätä sitten ensimmäiseen. Juonen alkukohdasta käytetään nimitystä "point of attack". Aristoteles piti juonta, ongelmien vyyhtiä, tärkeimpänä tragedian osatekijöistä, sillä juonen sommittelu ja tapahtumat ovat tragedian päämäärä. Juoni on Aristoteleen mukaan tragedian sielu.
Teoksessa voi olla yksi pääjuoni ja useita sivujuonia. Jokaisella juonella on oma rakenteensa (viritys, kehittely, ratkaisu) ja jokainen juoni osallistuu draaman kokonaisrakenteeseen. Elokuvadramaturgiassa pääjuoni on perinteisesti ollut seikkailujuoni, pitkä sivujuoni rakkausjuoni ja lyhyt sivujuoni komediajuoni. Nykyään seikkailujuonen ja rakkausjuonen käsitteet on korvannut tapahtuma- ja tunnejuonen käsitteet. Tapahtumajuoni liittyy päähenkilön ulkoiseen ongelmaan, konkreettiseen päämäärään. Tunnejuoni liittyy päähenkilön sisäiseen ongelmaan, eli siihen, mitä hänen pitää oppia elokuvan aikana.
Juonilähtöisessä kirjoittamisen tavassa ensin sommitellaan juoni, jonka pohjalta ryhdytään kirjoittamaan henkilöitä ja kohtauksia. Tärkeään rooliin nousevat tiettyyn järjestykseen sommitellut tapahtumat. Tämä tapa vaatii suunnittelua, sillä alkuvaiheessa täytyy yhdessä työskennellä tarinarakennelman äärellä ja luoda suunnitelmaa siitä, keitä näytelmän henkilöt ovat ja miten he toimivat.
Kirjoitustapa on suhteellisen tiivis. Rönsyilyn mahdollisuuksia on vähemmän kuin esimerkiksi aihe- tai aistilähtöisessä kirjoittamisen tavassa. Valmiiksi mietitty juoni määrittelee kohtausten sisältämät tapahtumat. Toisaalta valmis runko tukee kirjoittajaa, ja jokaisella kirjoittajalla on tapahtumien puitteissa mahdollisuus irrotella omassa kohtauksessaan.
Suunnitelma kohtausten järjestyksestä ja sisällöstä tehdään aivan aluksi. Usein kuitenkin käy niin, että joku henkilöhahmo alkaa elää aivan omaa elämäänsä, ja juonta joudutaan muokkaamaan.
Katso myös:
tarina, aihe, aristotelinen dramaturgia
Lähteet:
Reitala-Heinonen 2001, Dramaturgioita s.24-26
Aristoteles 1977, Runousoppi s.24
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia
Kirjoittajatreffit-blogi
Elokuvantaju-sivusto / Juoni
Katso klippi juonen kirjoittamisesta
Tehtäviä liittyen juonen suunnitteluun
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
JUONI
Juoni tarkoittaa tarinallisen teoksen (esimerkiksi näytelmän, kirjan tai elokuvan) kulkua - sitä sommitelmaa, johon kirjoittaja on tapahtumat syy-seuraussuhteeseen asetellut. Juonen avulla kerrotaan tarina. Teoksessa voi olla yksi pääjuoni ja useita sivujuonia.
Juonen sommittelun tekee tekstin kirjoittaja. Juoni saattaa alkaa esimerkiksi tarinan viimeisestä tapahtumasta ja hypätä sitten ensimmäiseen. Juonen alkukohdasta käytetään nimitystä "point of attack". Aristoteles piti juonta tärkeimpänä tragedian osatekijöistä, sillä juonen sommittelu ja tapahtumat ovat tragedian päämäärä. Juoni on Aristoteleen mukaan tragedian sielu.
Katso myös:
aihe, aristotelinen dramaturgia, tarina
Lähteet:
Reitala-Heinonen 2001, Dramaturgioita s.24-26
Aristoteles 1977, Runousoppi s.24
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia
Kirjoittajatreffit-blogi
Elokuvantaju-sivusto / Juoni
Tähän voit kirjoittaa kommentteja käsitteen avaukseen. Mitä puuttuu? Mikä jäi epäselväksi? Oppimateriaali muokkautuu edelleen vuonna 2010.
JUONITEHTÄVÄT
Voit valita alla olevista tehtävistä jonkun työryhmäsi käyttöön Noodissa. Voit myös muokata tehtävää omiin tarpeisiisi sopivaksi.
- maalaa tehtäväteksti
- kopioi se ctrl-C- painikkeilla leikepöydälle (tai valitse valikossa Edit - Copy)
- siirry Noodin Luo tehtävä -sivulle
- liitä teksti tekstikenttään ctrl-V-painikkeilla. (tai valitse valikossa Edit - Paste)
KOLME TAPAHTUMAA | Juonitehtävä 1
KIRJOITA KOLME TAPAHTUMAA
Kirjoita kolme tapahtumaa, jotka haluaisit nähdä valmiissa käsikirjoituksessa. Kun suurin osa työryhmästä on käynyt kirjoittamassa tapahtumia, merkitse peukalonkuva kolmelle eri tapahtumalle, jotka kiinnostavat sinua. Peukaloita ei saa antaa omille tapahtumille.
ESIMERKKI:
”Mies ajaa kissan yli”
”Nainen löytää rakkauden”
TAPAHTUMISTA TARINA | Juonitehtävä 2
KIRJOITA TARINA
Kirjoita tarina käyttäen hyväksi kolmea-kuutta eri tapahtumaa. Valitse mahdollisuuksien mukaan sellaisia tapahtumia, jotka ovat saaneet ryhmässä kannatusta.
TARINA | Juonitehtävä 3
KIRJOITA TARINA
Kirjoita tarina, joka kiinnostaa sinua.
LAULU | Juonitehtävä 4
KIRJOITA LAULU
Valitse tarinaasi henkilöt (2-4). Kirjoita laulu, jossa kerrot henkilöiden tarinan. Laulussa saa olla 4 säkeistöä + kertosäe.
TARINOIDEN VALINTA | Juonitehtävä 5
MITÄ TARINOITA VALITAAN?
(Kun suurin osa työryhmäläisistä on käynyt kirjoittamassa oman tarinansa.) Mainitse keskustelualueella kolme eri tarinaa, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta. Perustele.
ESIMERKKI:
Tuntuuko jokin tarina juuri oikealta käsikirjoitusta varten?
Olisiko kiinnostavaa yhdistää jotkin tarinat isommaksi?
Entä löytyisikö tarinoiden pohjalta pääjuoni ja sivujuonia?
KÄÄNNE
Klassisen dramaturgian keskeisin käsite on käänne. Aristoteles nimitti käännettä peripeteiaksi, ja kuvasi sen näin:
Pereipeteia merkitsee, kuten sanottu, toiminnan suunnan kääntymistä vastakkaiseksi, ja sen on, toistan vielä, tapahduttava joko todennäköisyyteen tai välttämättömyyteen perustuen.
Käänne muuttaa päähenkilön toiminnan suunnan vastakkaiseksi. Aristoteleenkin esimerkkinä käyttämässä Oidipuksessa päähenkilön keskeisin tehtävä on selvittää Theban entisen kuninkaan (eli Oidipuksen isän) murhaaja. Näytelmän käänne on kohtauksessa, jossa Oidipus tajuaa itse olevansa etsimänsä murhaaja. Tämän jälkeen toiminnan suunta muuttuu: Oidipuksen tehtävä on sovittaa rikos.
Rasila ja Junkkaala kirjoittavat Ohjeita näytelmän lukemiseen- koosteessa:
Uudessa kotimaisessa draamassa sekä päähenkilön toiminnan suunta että käänne ovat monimutkaisemmin ja hienovaraisemmin aseteltuja kuin antiikin tragedioissa. Käänteet ovat siitä huolimatta hyvä työkalu näytelmän analysoimiseen. Ne auttavat hahmottamaan henkilöiden pyrkimyksiä, jotka puolestaan ovat näytelmän keskeinen eteenpäin vievä voima. Karkeasti ajateltuna käänteitä voi olla kahdenlaisia: sellaisia, jotka aiheutuvat päähenkilölle ja sellaisia, jotka päähenkilö itse aiheuttaa.
Lisäksi käänteen voi jaotella juonikäänteeksi ja kohtauksessa tapahtuvaksi käänteeksi. Juonikäänne tapahtuu näytöksen lopussa ja sysää tarinan sen uuteen vaiheeseen. Minority report -elokuvan ensimmäisen näytöksen lopussa tapahtuu juonikäänne, kun näkijät ennustavat, että Rikoksenesto-yksikön poliisi John Anderton tulee muutaman päivän kuluttua murhaamaan miehen, jolloin poliisista tuleekin takaa-ajettu rikollinen.
Periaatteessa jokainen draaman peruskohtaus sisältää jonkinlaisen pienen käänteen. Yleensä kohtauksen käänteessä henkilöiden voimasuhteet muuttuvat tai henkilöt muuttavat toimintastrategioitaan tai -taktiikoitaan. Good Will Hunting -elokuvan baarikohtauksessa Chuckie yrittää tehdä vaikutuksen kahteen Harvardissa opiskelevaan naiseen valehtelemalla, että käy itse samaa koulua. Isokokoinen opiskelijapoika nimeltään Clark huomaa tilanteen ja alkaa kysellä ivallisesti Chuckielta opiskelusta paljastaakseen hänen valehtelunsa, nolatakseen hänet ja tehdäkseen itse vaikutuksen naisiin.
Kohtauksen käänne tapahtuu, kun Clark pyytää, että Chuckie selventäisi hänelle markkinatalouden kehitystä kapitalismia edeltävissä varhaisissa osavaltioissa. Chuckie on lannistettu. Tällöin päähenkilö Will ryhtyy puolustamaan ystäväänsä Chuckieta ja laittaa tiedoillaan luun Clarkin kurkkuun.
Will tunnistaa kaikki kirjat, joita Clark siteeraa. Will toteaa, ettei Clarikilla tunnu olevan yhtään omia ajatuksia. Willin mukaan surullisinta on se, että Clark tulee viidenkymmenen vuoden kuluttua tajuamaan, että hän on tullut tuhlanneeksi 150 000 dollaria koulutukseen, jonka olisi voinut saada kirjastosta puolellatoista dollarilla. Clark yrittää vielä voittaa tilanteen vastaamalla, että hänellä on ainakin koulutus, ja että Will ja Chuckie tulevat myymään hänen lapsilleen ranskanperunoita. Will toteaa, että niin voi olla, mutta hän ei ole ainakaan mikään ”mulkku”, ja jos Clark on erimieltä, niin he voivat selvittää erimielisyyden baarin ulkopuolella, jolloin Clark vetäytyy tilanteesta.
Käänteen sijaan voidaan puhua myös muutoksesta. Aristoteleen mukaan tragediassa tapahtuu aina muutos joko onnesta onnettomuuteen tai onnettomuudesta onneen. Vaikka nykynäytelmissä muutokset ovat harvoin näin yksioikoisia, jokin muutos niissä tapahtuu aina. Draamassa alussa asiat ovat toisin kuin lopussa. On tapahtunut jotain, joka muuttaa päähenkilön asenteen itseensä ja elämäänsä. Missä kohtaa tarinassa päähenkilön toiminnan suunta muuttuu?
Katso myös:
Freytagin pyramidi, juoni, peripeteia
Esimerkkejä:
Käänne 1: Romeo ja Julia, W. Shakespeare
Lähteet:
Aristoteles 1977, Runousoppi s. 35-36
Junkkaala-Rasila, ohjeita näytelmän lukemiseen s. 3
Lisätietoa internetissä:
Elokuvantaju-sivusto / käännekohta
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
KÄSIKIRJOITUSPROSESSI AMMATINVALINTATESTI
Kirjoittanut teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuomas Tirkkonen
Lähtökohtana Ammatinvalintatestin käsikirjoitusprosessille oli saada aikaiseksi näytelmä. Kyseessä oli opintoihini kuuluva oma ohjaus, eli työharjoittelu ohjaajantyön alueella. Olin päättänyt tehdä oman ohjaukseni yhteisöllisen käsikirjoitusprosessin kautta, ja toimin siis vetäjänä, ohjaajana sekä käsikirjoitus- että harjoitusjaksolla. Työssäni keskityn käsikirjoitusprosessin avaamiseen, koska valmiin tekstin lavalle siirtämisessä nousee esiin täysin omanlaisensa kysymykset.
Käsikirjoitusprosessin suunnittelu alkoi keväällä 2008, jolloin aloin miettiä ohjaajan valintoja, jotka oli hyvä tehdä ennen varsinaisen työskentelyn alkua. Varsinainen käsikirjoitusprosessi sijoittui keväälle 2009 ja käsikirjoitus tuli lopulta valmiiksi harjoituskauden alkuun heinäkuussa 2009. Ammatinvalintatesti-niminen esitys sai ensi-iltansa 28.8.2009 ja sitä esitettiin yhteensä 15 kertaa Jyväskylän Huoneteatterilla.
Ennen varsinaisen käsikirjoitustyön alkamista olin siis tehnyt tiettyjä ohjaajan valintoja. Olin valinnut tietynlaisen aihekehyksen, ryhmän ja tehnyt päätöksiä joistain työnjaollisista asioista. Lähtökysymyksenä tekstille oli ajatus siitä, miksi loppuelämän ammatillinen suunta täytyy valita jo 15–18-vuotiaana. Kysymyksen havaitsin autenttisesta ympäristöstä: useat ystäväni painiskelivat jatko-opintopaikkojen, välivuosien ja ammatinvalinnan kysymysten kanssa lukion jälkeen. Tätä kautta aiheesta tuli myös yhteiskunnallinen.
Ryhmän kokosin minulle tutuista 17-18-vuotiaista nuorista, joiden kanssa olin työskennellyt vuoden ajan entisen lukioni, Jyväskylän Lyseon lukion 150-vuotisjuhlaan ohjaamani ohjelmanumeron yhteydessä. Näin ollen kaikki ryhmäläiset siis olivat tuttuja toisilleen jo aiemmin, vaikka kyseessä olikin kokonaisuudesta erotettu pienempi ryhmä. Ryhmän viisi jäsentä valikoitui kukin hyvin erilaisista lähtökohdista. Luonnollisesti kukin oli ensisijaisesti kiinnostunut teatterin harrastamisesta ja olivat tulevan esityksen kohdeyleisöä, lukiolaisia ja ammattikoulun opiskelijoita. Toisia kiinnosti enemmän kirjoittaminen, kun taas toiset olivat esiintymisorientoituneita. Jokaisen kohdalla halusin myös tarjota mahdollisuuksia tutkia itselleen ennestään tuntemattomampia puolia teatterin tekemisestä.
Työnjaollisesti jo heti alussa oli tiedossa se, että kirjoittajaryhmän jäsenet tulisivat olemaan lavalla valmiissa esityksessä. Pääsääntöisesti käsikirjoituksen pohjamateriaalia tuottivat siis kirjoittajat, mutta olin pitänyt kutsun kirjoituskertojen keskusteluihin avoimena myös muille työryhmäläisille. Olin etukäteen päättänyt, että käytettävissä olevan ajan puitteissa on järkevintä, että dramatisoin itse lopullisen käsikirjoituksen ryhmän tuottaman materiaalin pohjalta. Tämä madalsi myös kynnystä ryhmäläisille ryhtyä kirjoitusprosessiin.
Läpi prosessin minulla oli apuna joukko ohjaavia opettajia ja vertaistukea. Ennakkosuunnittelussa, kuten työtavan valinnassa ja aiheen kirkastamisessa apunani oli ohjaava opettaja Elina Hagelin. Käsikirjoitusprosessin aikana taas osallistuin Marja Louhijan koordinoimalle Dramatisoinnin kurssille, jonka aikana Louhija tarjosi apunsa minulle käsikirjoituksen työstämisessä ja kirjoituskertojen suunnittelussa. Kurssilla oli myös monia vierailevia luennoitsijoita, joista merkittävimpänä oman työni kannalta oli Sami Keski–Vähälä.
Seuraavien kappaleiden aikana kuvaan käsikirjoitusprosessin kirjoituskerrat mielestäni olennaisten seikkojen valossa. Ajanpuutteesta johtuen kaikkien kirjoituskertojen toteutuneita tehtäviä ja ylöskirjausta en ollut tehnyt, joten prosessikuvaus pohjautuu osaltaan omiin muistiinpanoihini kirjoituskerroilta ja dramatisoinnin kurssilta sekä osittain omiin muistikuviini. Nostan myös esille prosessin aikana ilmenneitä ongelmia. Ohjaajan kysymysten osalta pohdin, mitä ohjaaja voi tehdä kyseisten ongelmien kohdatessa ja olisiko tässä prosessissa ohjaaja voinut vaikuttaa niiden syntymiseen ja ilmenemiseen.
KÄSIKIRJOITTAMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
Tällä sivulla ovat oppimateriaalin sisältämät dramaturgiaan, yhteisölliseen teatteriin ja kirjoittamiseen liittyvät käsitteet aakkosjärjestyksessä.
Ehdota käsitettä!
KÄSITTEISIIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT
KÄSIKIRJOITUSPROSESSI NOODISSA
KÄSIKIRJOITUSPROSESSI FREE HUGS
Kirjoittanut teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuomas Tirkkonen
Tässä osiossa kuvailen Medios-hankkeen alaisen käsikirjoitustyökalu-osaprojektin käsikirjoitusprosessia, sen kulkua ja siinä esiin nousseita kysymyksiä ja havaintoja. Tarkoituksenani on toisaalta nostaa käsikirjoitustyökalu Noodissa tapahtunut prosessi Ammatinvalintatestin käsikirjoitusprosessin rinnalle vertailuun prosessinohjaajan näkökulmasta, mutta myös toisaalta sanoittaa hankkeen sisällä tapahtunutta työtä.
Medios on Metropolia ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupunginteatterin ja Mediakulttuuriyhdistys m-cultin EU-rahoitteinen yhteishanke. Hankkeen verkkosivuilla hankkeen päätarkoitusta kuvaillaan seuraavasti: ”MEDIOS-projektin tavoite on kehittää avoimen lähdekoodin ohjelmia, sosiaalista mediaa ja digitaalisen tarinankerronnan menetelmiä hyödyntäviä matalan kynnyksen tuotantomalleja kulttuuri-, sivistys- ja hyvinvointialojen työkaluiksi aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen” (Osallistavan median menetelmien ja työkalujen kehittämishanke.) Medioksen alaisuudessa on kolme osaprojektia: digitarina, käsikirjoitustyökalu ja FLOSS-manuals. Työssäni olen keskittynyt juuri käsikirjoitustyökalun osaprojektiin.
Käsikirjoitustyökalu-osaprojektin osalta lähtökohtana on innostaa luovaan yhteisölliseen käsikirjoittamiseen verkossa. Projektissa kehitetään verkkotyökalu, joka tukee ja ohjaa yhteisöllistä kirjoitusprosessia ja tarjoaa välineitä ja menetelmiä sen eteenpäin viemiseen. Tavoitteena on, että projektin jälkeen käsikirjoitustyökalu on avoimesti kaikkien käytettävissä.
Noodin käsikirjoitusprosessi alkoi tammikuussa ja se vietiin päätökseen maaliskuun puolivälissä vuonna 2010. Käsikirjoitusprosessin ohjaajana toimi Emma Puikkonen. Käsikirjoituksen valmistuttua se luovutettiin ohjaaja Pieta Koskenniemelle, joka rupesi työstämään sitä lavalla Metropolia ammattikorkeakoulun teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoiden kanssa.
Noodin versiossa, jota käsikirjoitusprosessissa käytettiin oli siis pyritty mahdollistamaan käsikirjoitusprosessin läpikäyminen ja käsikirjoituksen toteuttaminen erilaisista verkkopalveluista tutuilla keinoilla. Noodissa oli mahdollista kirjoittaa tekstejä, jotka saattoivat olla hahmokuvauksia, näyttämökuvia tai kohtauksia. Näitä tekstejä pystyi ottamaan uusien tekstien pohjaksi tai järjestelemään erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Pyrkimys oli myös saada käsikirjoituksen rakennetta hahmotettua työkalun avulla. Kirjoitustyökalujen lisäksi Noodissa oli keskustelupalsta tukemassa työskentelyä.
Osallistuin käsikirjoituksen valmistusprosessiin havainnoitsijana ja seurasin sen vaiheita sekä verkossa että livenä1. Koska tarkoitukseni oli juuri tarkkailla prosessin etenemistä, olimme Puikkosen kanssa sopineet, etten juurikaan kommentoi kirjoituksen etenemistä, ettei ryhmäläisille tule ulkopuolisesta tarkkailijasta paineita. Livetapaamisissa tehtäviini kuului yleensä tapaamisen etenemisen ylöskirjaus ja Puikkosen assistenttina toimiminen.
Käsikirjoitusryhmä koottiin verkossa avoimella haulla käyttäen niin ikään hyväksi erilaisia sosiaalisen median palveluja, kuten esimerkiksi IRC-galleriaa. Oli tärkeää, että kirjoittamiseen osallistuville nuorille sosiaalisen median palvelut olivat entuudestaan tuttuja. Ryhmäläisten tuli olla Uudellamaalla asuvia 16-25-vuotiaita opintojensa loppuvaiheessa tai työelämässä olevia nuoria, joilla on innostusta ja halua työskennellä yhteisöllisessä käsikirjoitusprosessissa. Rekrytointi-ilmoituksessa toivottiin kirjoittajien varaavan aikaa 2–4 eripituista kertaa viikosta tehtävien tekemiseen ja kahteen tapaamiseen. Hakemusten perusteella ryhmään valittiin 19 nuorta.
Ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista valituille ryhmäläisille lähetettiin sähköpostilla ennakkotehtävä, jonka kautta heidän taidekäsitystään ja kiinnostuksenkohteita seulottiin, jotta aiheen valitseminen olisi helpompaa. Varsinainen käsikirjoitusprosessi käynnistettiin tammikuun 2010 alussa. Käsikirjoitus valmistui ja luovutettiin ohjaaja Pieta Koskenniemelle maaliskuun puolessa välissä, ja esiintyjäryhmän ja ohjaajan huomioita yritettiin vielä muokata tekstiin harjoituskauden alettua.
Käsikirjoitusprosessin ohjaajan ennakkovalintoja oli vaikea tehdä, koska Noodin uusin versio otettiin käyttöön vasta joulukuussa 2009. Tätä versiota ei ehditty juurikaan koekäyttää, eikä näin ollen ollut siis varmaa, mitkä toiminnot toimivat ja missä on vielä parantamisen varaa. Käsikirjoitustyökalusta oli ollut kokeilussa kaksi versiota aiemmin: ensimmäinen käsikirjoituskokeilu tehtiin wikissä3 ja toinen symfony4-nimisellä alustalla. Wiki-kokeilun tarkoitus oli tutkia, voisiko wikin ominaisuuksia käyttää käsikirjoitustyökalun pohjana, mutta kokeilu ei tuottanut onnistunutta lopputulosta. Symfony alustalle rakennettua Noodia oli kokeilemassa teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoiden ryhmä, joka tulisi esiintymään tulevan kevään Noodi-tekstin näyttämöversiossa. Opiskelijaryhmä havainnoi silloisen Noodin puutteita ja niiden pohjalta uutta versiota kehitettiin eteenpäin.
TEKSTIN LAJI MUU
|
Noodissa kirjoitettavat tekstit voidaan jakaa kolmeen eri lajiin: kohtauksiin, näyttämökuviin ja muihin. Muu- lajityyppiin voivat kuulua esim. tajunnanvirtatekstit, laulut, kirjeet, runot ja proosat, päiväkirjamerkinnät jne., eli kaikki tekstit, jotka eivät varsinaisesti ole kohtauksia tai tilaa kuvaavia tekstejä. Lajityypin merkitseminen auttaa hahmottamaan tekstejä kaikki tekstit- näkymässä. Siellä tekstit ovat taulukossa, josta ensimmäiseksi voi halutessaan valita kaikki kohtaukset tai kaikki näyttämökuvat - tällöin ryhmän jäsenet ja vetäjä voivat katsella, montako kohtausta on kirjoitettu tai montako näyttämökuvaa ja mistä tiloista käsikirjoitusmateriaalissa on.
|
Tähän voit kirjoittaa kommentteja käsitteen avaukseen. Mitä puuttuu? Mikä jäi epäselväksi? Oppimateriaali muokkautuu edelleen vuonna 2010.
KATHARSIS
Katharsis on eräs antiikin filosofi Aristoteleen (384-322 e.a.a.) tragedian teoriaan liittyvistä käsitteistä. Aristoteleen mukaan tragediaan eli murhenäytelmään kuuluvat pelon ja säälin tunteet, jotka luovat näistä tunteista puhdistumisen, Katharsiksen. Käsitettä voidaan tarkastella vasten Aristoteleen oppi-isän, Platonin suhtautumista tragediaan ja taiteeseen ylipäänsä: Platonin mukaan runoilijat kertovat valheita ihmisistä ja jumalista, ja piti tragediaa väkivaltaisena lajina, joka ruokkii ihmisessä alhaisia tunteita. Katharsiksen avulla Aristoteles selitti, ettei tragedia suinkaan rohkaise noita tunteita, vaan puhdistaa niistä.
Nykyiset teatteriteoreetikot sijoittavat katharsiksen tragedian rakenteelliseksi ominaisuudeksi - Aristoteles ei ajattelussaan ollut kiinnostunut yksilön kokemuksesta, vaan tragedian luonteesta ja rakenteesta. Tällä tarkennuksella vältetään yksiviivainen ajattelu, jonka mukaan jokaisen katsojan tulee tragediaa katsoessaan tuntea tietyllä tavalla. Katharsis on juonessa tapahtuva tunnerakenne sen harmonisoituessa loppua kohti.
Katso myös:
pelon ja säälin kirjoittaminen, anagnorisis, aristotelinen dramaturgia, hybris
Lähteet:
Reitala, Heinonen 2001, Dramaturgioita, s. 35-37
Carlson 1996, Theories of the Theatre, s. 17-19
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli
Aristoteles ja Katharsis / Jyväskylän Yliopiston taiteiden tutkimuksen laitos
Jatkolukemista:
Aristoteles, Runousoppi
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
KEHÄMAINEN RAKENNE
Kehämäinen rakenne tarkoittaa rakennetta, joka osoittaa asioiden yhteyden toisiinsa, esimerkiksi tarinoiden linkittymisen tai alun ja lopun yhteneväisyyden kautta. Näin voidaan kertoa vaikkapa sukupolvien ketjusta, jossa samat tapahtumat toistuvat tai huumausaineiden vaikutuksesta ihmisiin eri vaiheissa aineiden matkaa.
Esimerkki kehämäisestä rakenteesta:
Ensimmäinen tarina, jossa nainen synnyttää kaksi lasta. Hän alkaa valmentaa esikoistyttärestään oopperalaulajaa, ja toinen tytär jää syrjityksi. Äiti suhtautuu molempiin lapsiin heidän laulusuoritustensa perusteella.
Toinen tarina kertoo aikuisesta tyttärestä, joka haaveilee kirjailijan urasta. Valtavien suorituspaineiden alla hän ei kykene kirjoittamaan, kunnes saa äkkiä kuulla, että äiti on kuollut onnettomuudessa oopperan katsomossa. Tytär kirjoittaa loputtoman saagan oopperatähdestä, joka ei enää kykene laulamaan. Tytär saa lapsen, jota hän opettaa kirjoittamaan kaksivuotiaana.
Kahden eri tarinan syy- ja seuraussuhteet liittyvät toisiinsa: äiti on aiheuttanut tyttärensä suorituspaineet, ja äidin kuolema vapauttaa tyttären kirjoittamisen. Toinen tarina alkaa siitä, mihin ensimmäinen päättyy, lisäksi alku ja loppu linkittyvät. Oman lapsen saaminen taas saa tyttären seuraamaan äitinsä jalanjäljissä, suhtautumaan tyttäreensä suoritusten kautta.
Katso myös:
episodirakenne, sipulirakenne
Lähteet:
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 356
Lisätietoa internetissä:
Joycen Finnegans Wake - esimerkki kehämäisestä rakenteesta
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
KESKENERÄISYYS
|
Lähteet: Lisätietoa internetissä: |
Tähän voit kirjoittaa kommentteja käsitteen avaukseen. Mitä puuttuu? Mikä jäi epäselväksi? Oppimateriaali muokkautuu edelleen vuonna 2010.
KESKIKOHTA
Aristotelisen mallin mukaan rakentuvassa näytelmässä alun jälkeen seuraa keskikohta, jossa syvennetään tarinaa. Päähenkilö kohtaa uusia vastuksia ja ajautuu kohti käännekohtaa, joka sijaitsee usein näytelmän puolivälin paikkeilla. Freytagin mallissa tässä kohdin on näytelmän huippukohta, jossa käänne muuttaa asioiden kulkua päähenkilön kannalta peruuttamattomasti. Komediassa käänne on parempaan, tragediassa huonompaan suuntaan.
Kolminäytöksisistä näytelmistä tavattiin sanoa, että "toinen näytös on paras". Tämä perustui siihen, että alussa joudutaan keskittymään tilanteen virittämiseen, tilanteen ja henkilöiden esittelyyn ja lopussa tilanteen ratkaisemiseen ja lankojen yhteen sitomiseen. Keskikohdassa kirjoittaja saattoi syventää ja tarkentaa, "tarjoilla pihvin".
Nykyteksteissäkin usein alun, keskikohdan ja lopun hahmottaminen itselle auttaa ymmärtämään kokonaisrakennetta. Jako ei välttämättä rakennu enää tarinalle ja juonelle, mutta yleisön ja esityksen suhde etenee silti vaiheittain. Missä kohdin ollaan vielä menossa sisään esityksen kieleen ja maailmaan? Milloin ollaan keskikohdassa, kiinni esityksen teemoissa ja ytimessä? Milloin esityksessä tapahtuu muutoksia? Entä milloin alkaa loppu, mahdollisesti esimerkiksi teemallinen yhteenveto, loppukuva tai esityksen lopputunnelma?
Katso myös:
aristotelinen dramaturgia, alku, freytagin-kolmio, loppu, Olssonin rakennekaavio
Lähteet:
Aristoteles, Runousoppi
Lisätietoa internetissä:
Elokuvantaju- sivusto: keskikohta
Elokuvantaju- sivusto: puoliväli
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
KIRJALLISUUTTA JA LÄHTEITÄ
Alla olevasta kirjalistasta löydät lisätietoa.
Dramaturgiasta
Aaltonen Jouko 2003, Käsikirjoittajan työkalupakki
Aaltonen käsittelee erityisesti video- ja elokuvakäsikirjoittamista, mutta teos on monelta osin sovellettavissa teatteriin. Käsikirjoittamisen peruskäsitteet selkeästi selitettyinä.
Aristoteles 1977, Runousoppi
Ikuisuusteos - täältä löytyvät alkuperäinen alku, keskikohta ja loppu. Täytyy kuitenkin muistaa, että Aristoteles kuvailee ennenkaikkea oman aikansa tragediaa.
Esslin 1980, Draaman perusteet
Teatterista ja esityksestä selkeästi.
Junkkaala-Rasila: Ohjeita näytelmän lukemiseen
Internetistä löytyvä dramaturgian peruskäsitteet tiivistetysti sisältävä paketti.
Korhonen-Østern 2001 (toim.), Katarsis
Draamapedagogiikkaa ja dramaturgiaa.
Reitala-Heinonen (toim.) 2001, Dramaturgioita
Otteeltaan akateeminen kooste artikkeleita, joissa käsitellään draamaa ja dramaturgiaa aristotelisesta dramaturgiasta nykymalleihin. Ei niinkään käytännön kirjoittamisen opas, vaan suunnattu niille, jotka ovat kiinnostuneita syvemmästä analyysistä.
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia
Laaja käytännönläheinen opas elokuvakäsikirjoittamiseen. Lukiessa kannattaa olla varovainen: mikäli kaikkien neuvojen mukaan ryhtyy käsikirjoittamaan, on pian sääntöjen ja ohjeiden viidakossa. Toimiva hakuteos, jossa on hyvät liitteet.
Ryhmän vetämisestä
Aalto Mikko 2000, Ryppäästä ryhmäksi - turvallisen ryhmän rakentaminen
Jauhiainen-Eskola 1993, Ryhmäilmiö
Repo-Kaarento Saara 2007, Innostu ryhmästä - Miten ohjata oppivaa yhteisöä
Teatterista
Etchells Tim 1999, Certain Fragments
Forced Entertainment- ryhmän vetäjän fragmenteista koostuva kuvaus ryhmän kymmenestä ensimmäisestä vuodesta. Hyvä väylä erään nykyteatteriryhmän ajatus- ja työtapoihin.
Gate & Hägglund 1988, Tehdään teatteria
Harrastaja- ja lapsiryhmille suunnattu ABC- opas esityksen tekoon. Rento ote ja hyviä käytännön vinkkejä.
Koskenniemi Pieta 2007, Osallistava teatteri, devising ja muita merkillisyyksiä
Ensimmäinen suomenkielinen avaus osallistavan teatterin termi- ja työtapaviidakkoon.
Oddey Alison 1994, Devising theatre: a practical and theoretical handbook
Devising- työtavan esittely sekä esimerkkejä englantilaisista ryhmistä.
Kirjoittamisesta (tehtäviä, muuta)
Goldberg, Natalie 2004, Avoin mieli - kuinka elää kirjoittajan elämää
Goldberg Natalie 2008, Luihin ja ytimiin - kirja kirjoittajalle
Greig Noel 2005, Playwriting: A practical guide
Paljon tehtäviä nimenomaan yhteisölliseen käsikirjoittamiseen.
Karppanen Pasi: Sitaatteja kirjoittamisesta
Internetiin koottu hieno sitaattikirjasto englanniksi ja suomeksi.
Reeves Judy 2002, Writing Alone, Writing together
KIRJOITTAMINEN
Kun ryhmä on tutustunut ja sopinut kirjoitusprosessin etenemisestä, alkaa säännöllisempi ja pitkäjänteisempi työskentely, varsinainen kirjoittaminen. Tehdään kohtauksia, tunnelmakuvia, tajunnanvirtatekstejä, riimirunoja, rakkauslauluja… Sitä mukaa kun tekstiä syntyy, hahmottuu myös päämäärä tarkemmin.
Tässä vaiheessa tekstimateriaalia tuotetaan sen suuremmin sensuroimatta tai valikoimatta. Syntyvät tekstit voivat olla upeita, keskiupeita tai vähemmän upeita, tärkeintä on, että tekstiä syntyy. Vielä ei kannata olla huolissaan lopullisesta käsikirjoituksesta. Kirjoittamisvaiheen aikana on tilaisuus keskittyä nauttimaan kirjoittamisesta, onnistuneista kohtauksista ja dialogin riipivästä voimasta.
Käsikirjoitusprosessin eri työvaiheet eivät ole erillisiä ja lineaarisia. Ideointi ja kirjoittaminen ovat sidoksissa toisiinsa, ja toisaalta kirjoitettua tekstiä tulee pakostakin analysoitua ja kirjoitettua uudestaan jo tekstiä ensimmäistä kertaa tehdessä. Tärkeää vaiheiden hahmottamisessa on se, että ryhmällä on muutama vaihe (ideointi ja kirjoittaminen), joiden aikana kaikki jättävät yhteistä materiaalia toisilleen luettavaksi ilman, että vielä mietitään, mikä on sopivaa, mikä käyttökelposta. Kuka tahansa voi tarttua kenen tahansa ideaan ja luoda siitä kohtauksen. Näin yhteinen käsikirjoittamisprosessi pääsee käyntiin.
seuraava vaihe - analyysi- ja jatkotyöstö
Tehtäviä, jotka liittyvät kirjoittamisvaiheeseen
KIRJOITTAMISEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT
Voit valita alla olevista tehtävistä jonkun työryhmäsi käyttöön Noodissa. Voit myös muokata tehtävää omiin tarpeisiisi sopivaksi.
- maalaa tehtäväteksti
- kopioi se ctrl-C- painikkeilla leikepöydälle (tai valitse valikossa Edit - Copy)
- siirry Noodin Luo tehtävä -sivulle
- liitä teksti tekstikenttään ctrl-V-painikkeilla. (tai valitse valikossa Edit - Paste)
KOHTAUKSIA | Kirjoitustehtävä 1
TEHTÄVÄ:
Käy tarkastelemassa eri ryhmäläisten ideoimia kohtausideoita. Valitse ideoista yksi, ja kirjoita sen pohjalta kohtaus.
ESIMERKKI:
TARINAN POHJALTA | Kirjoitustehtävä 2
TEHTÄVÄ:
Valitse jokin tarina, joka ryhmässä on jo kirjoitettu. Valitse tarinasta henkilö, eläin tai esine. Kirjoita valitsemallesi hahmolle monologi, jossa hahmon suhde maailmaan (inho, rakkaus, väsymys tms.) tulee ilmi.
ESIMERKKI:
HAHMOJEN POHJALTA | Kirjoitustehtävä 3
TEHTÄVÄ:
Valitse kaksi hahmoa. Valitse hahmot, jotka ovat maailman eri laidoilta, henkisesti tai fyysisesti. Toisen hahmon voit halutessasi keksiä itse. Kirjoita näille hahmoille dialogi. Aloita dialogin kirjoittaminen muutaman vaiheen kautta:
- Mieti, mikä tapahtuma johtaa hahmojen kohtaamiseen juuri nyt. Tapahtuma saa liittyä työryhmän valitsemaan aiheeseen tai tarinaan. Mieti hahmojen suhde tapahtumaan: ahdistaako se, vai nauttivatko hahmot?
- Kirjoittamatta vielä repliikkejä mieti, mitä hahmojen välillä tapahtuu kohtauksen aikana. Mitä he haluavat toisiltaan? Mistä tilanne alkaa, ja miten se on erilainen kun se päättyy? Irrottele vapaasti - ei ole sääntöjä siitä, mitä pitäisi tapahtua. Millaisessa tilanteessa haluaisit nähdä hahmot? Miten saat heidät siihen tilanteeseen? Kirjaa ajatuksesi muistiin muutamalla ranskalaisella viivalla.
- Pitäen tapahtumia melessä kirjoita nyt dialogi, jossa hahmot kohtaavat. Dialogin pituus voi olla mitä tahansa viidestätoista repliikistä ylöspäin.
ESIMERKKI:
MUUTOS | Kirjoitustehtävä 4
TEHTÄVÄ:
Mieti, mikä on se muutos, jonka haluaisit käsikirjoituksessa nähdä. Onnesta onnettomuuteen? Kontrollista kaaokseen? Epätoivosta toivoon? Kirjoita teksti, jossa kerrot, millaisen muutoksen haluaisit nähdä ja miksi.
ESIMERKKI:
MUUTOS, OSA 2 | Kirjoitustehtävä 5
TEHTÄVÄ:
Lue muiden tekstit muutoksesta ja valitse niistä jokin. Kirjoita kohtaus valitsemasi muutoksen alkutilanteesta. Tilanne on siis kontrolloitu, onnellinen, epätoivoinen - jotain, josta on todella varaa lähteä muuttumaan.
ESIMERKKI:
TÄRKEÄT KOHTAUKSET | Kirjoitustehtävä 6
TEHTÄVÄ:
Siirrä kaikki tekstit- sivulla Tärkeät- kansioon ne tekstit, jotka koet tärkeiksi tulevan käsikirjoituksen kannalta. Voit valita tekstejä aiheen, kohtauksen ilon tai mielenkiintoisuuden vuoksi.
ESIMERKKI:
TÄRKEÄT KOHTAUKSET, OSA 2 | Kirjoitustehtävä 7
TEHTÄVÄ:
Käy katsomassa tärkeät- kansiosta muiden valikoimia tekstejä. Kirjoita keskustelualueelle ehdotus siitä, miten juoni voisi mielestäsi näiden kohtausten puitteissa kulkea. Palaa katsomaan muiden keskusteluja - löytyykö samantyyppisiä mielipiteitä? Ehdota myös, millaisia kohtauksia pitäisi vielä kirjoittaa, eli mitä puuttuu (nopea ja kaoottinen kohtaus monen rauhallisen välissä? Kohtaus, joka ilmaisee päähenkilön herkkyyttä?)
ESIMERKKI:
TÄRKEÄT KOHTAUKSET, OSA 3 | Kirjoitustehtävä 8
TEHTÄVÄ:
Vetäjä on tehnyt kohtausluettelon. Valitse kirjoittamattomista kohtauksista yksi ja kirjoita se.
ESIMERKKI:
KIRJOITTAMISEN ERI VAIHEISIIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT
Ideointitehtävät
Kirjoittamiseen liittyvät tehtävät
Analyysiin- ja jatkotyöstöön liittyvät tehtävät
Käsikirjoituksen rakentamiseen liittyvät tehtävät
KOHTAUS
Näytelmä jakaantuu kohtauksiin. Renessanssin ja uusklassismin aikaan kohtaus vaihtui aina, kun uusi henkilö saapui näyttämölle. Näin kohtaukset saattoivat olla hyvinkin lyhyitä, yhden tai kahden lauseen mittaisia. Myöhemmin 1800- luvulla yleistyi tapa, jonka mukaan näytelmän pidempi jakso on näytös, joka jakaantui kohtauksiin. Nykyään hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että kohtaus vaihtuu kun paikka, aika tai kaikki henkilöt vaihtuvat.
Voit ryhtyä kirjoittamaan kohtausta esimerkiksi miettimällä, keitä siinä on, missä kohtaus tapahtuu sekä milloin kohtaus tapahtuu. Yksi tapa aloittaa on myös miettiä draamallinen tilanne - mikä on niin kiinnostava tilanne, että se laukaisee toiminnan? Täältä löydät apua, jos haluat kirjoittaa kohtauksen perinteiseen näytelmämuotoon.
Nykynäytelmäteksteissä näytösten merkitys on vähentynyt, ja episodimainen, kohtauksille perustuva rakenne yleistynyt. Usein paikanvaihdosta ilmaistaan valoilla tai näyttelijäntyöllä, joten realistisia lavasteita ei välttämättä tarvita. Näin kohtausten myötä aika ja paikka voivat vaihtua nopeaan tahtiin ja maailman äärilaidasta toiseen, leikkausten nopeuden suhteen elokuvalliseen verrattavaan tyyliin. Nykyteatterissa on mahdollista myös useiden paikkojen tai tilanteiden rinnakkaisuus - yksi henkilö saattaa nojatuolissa istuen muistella matkaa kotisuomessa, toinen muutaman metrin päässä kokea samaa matkaa Kuubassa.
Elokuvakäsikirjoituksissa peruskohtaukset rakennetaan edelleen kolminäytöksiksi. Ensimmäinen osa on viritys, toinen kehittely ja kolmas ratkaisu. Good Will Hunting -elokuvan baarikohtauksen virityksessä Chuckie yrittää hurmata opiskelijatyttöjä valehtelemalla, että opiskelee historiaa. Opiskelijapoika nolaa Chuckien tekemällä selväksi, ettei hän opiskele historiaa. Kohtauksen kehittelyssä päähenkilö Will osallistuu keskusteluun ja nolaa vuorostaan opiskelijapojan. Ratkaisussa opiskelijapoika yrittää vielä nolata Willin, mutta epäonnistuu, kun Will uhkaa vetää häntä turpaan.
Katso myös:
formaatti, näytös, käänne
Lähteet:
Pickering 2010, Key Concepts in Drama and Performance, s. 56
Lisätietoa internetissä:
Lue lisää kohtausrakenteesta
Katso klippi kohtausrakenteesta
Wikipedia-artikkeli engl.
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
KOHTAUSLUETTELO
Kohtausluettelo on lista näytelmän kohtauksista. Luettelo helpottaa näytelmän rakenteen hahmottamista. Monilla käsikirjoittajilla on tapana työskennellä kohtausluettelon kanssa niin, että he kirjoittavat kohtausten nimet erillisille paperilapuille, ja kokeilevat useita eri kohtausluetteloita.
Noodin rakenne-ehdotuksen tekemisen kautta käsikirjoitusversio- sivulle syntyy kohtausluettelo. Mitä paremmin kohtauksen nimi kertoo kohtauksen sisällöstä, sitä helpompi kohtausluetteloa on lukea.
Esimerkki pienoisnäytelmän kohtausluettelosta:
1. Vera yökerhossa
2. Vera palaa kotiin, enon esittely
3. Vera yrittää soittaa ystävilleen
4. Vera yökerhossa, juhlijat juovat hänen vertaan
5. Vera yksin kadulla
6. Veran eno on kuollut
Pentti Halonen kirjoittaa artikkelissaan Käsikirjoittajan paratiisi kohtausluettelon ja muun kirjoittamisen suhteesta:
"Elokuvakäsikirjoitukset kirjoitetaan tasaiseen tahtiin yksinkertaisessa marssijärjestyksessä. Ensin idea, sitten synopsis, sitten kohtausluettelo, sitten kymmenen sivun viikkovauhdilla käsikirjoitus."
Yhteisöllinen käsikirjoittaminen teatterissa lähtee usein eri lähtökohdasta: ensin tuotetaan tekstiä, kokeillaan ja tutkitaan, sitten aletaan katsoa materiaalia, miettiä mitä siitä voisi syntyä ja rakentaa kohtausluetteloa. Molemmat lähtökohdat ovat mahdollisia.
Elokuvakäsikirjoittamisen kohdalla kohtausluettelosta käytetään usein sen englanninkielistä vastinetta ”step outlinea”, mikä tulee kahdesta sanasta. ”Step” viittaa tavallaan kohtaukseen eli tarinan askelmaan, mutta viittaus ei ole aivan suora. Lapin lisä -nettisivuilla kirjoitetaan, että askeleista syntyy käsikirjoittaessa normaalista useampia kohtauksia. Sivujen mukaan huomionarvoista onkin, että step outlinessa askelmat sisältävät ”muutoksen tai liikkeen”, jonka tarina tarvitsee eteenpäin. Kohtausluettelo poikkeaa siis step outlinesta siinä, että kohtausluettelo sisältää tarinan kaikki kohtaukset, mutta step outline ei välttämättä sisällä, vaan se sisältää muutoksia ja liikkeitä, joissa yhdistyy useampi kohtaus.
”Step” tarkoittaa siis ”askelmaa” ja ”outline”, joka tarkoittaa luettelomaisessa muodossa tapahtuvaa jäsennystä sekä tarinan pää- että sivukohdista. Vapaasti suomennettuna step outline on askelmajäsennys. Step outlineen voi sekoittua myös outlinen käsite. Outlinella voidaan tosinaan tarkoittaa tavallaan synopsiksen tarinakohtien kirjoittamista allekkain, rivi kerrallaan, luettelomaisesti tarinakohdikseen, mutta toisinaan sillä voidaan tarkoittaa niinkin pitkää kuin 20-80 sivua luettelomaisesti kirjoitettua kuvausta käsikirjoituksesta. Luettelomaisuus paljastaa outlinessa pitkien ja lyhyiden kohtausten vuorottelun. Tällainen pitkä outline paljastaa kaikki juonet ja henkilöiden kaaret. Step outlinella voidaan tarkoittaa myös kohtausluettelon kohtausotsikkoa, jossa kerrotaan kohtauksen sisältö lauseella.
Joka tapauksessa step outline on tarinan proosamuotoinen kuvaus käsikirjoituksesta ja se sisältää suurin piirtein kaikki kohtaukset ja kohtauksissa tapahtuvan toiminnan, esimerkiksi kohtauksen koukun, käänteen ja lopputuloksen. Kohtauksen voi otsikoida, jotta tarinaa on helppo seurata otsikoiden kautta.
Lapin lisä -nettisivuilla kirjoitetaan, että step outlinen askelmat kannattaa kirjoittaa preesensissä ja aktiivisin lausein: ”Näin kirjoittaja joutuu ajattelemaan askelten toiminnallista sisältöä ja välttää epäkonkreettisen kuvailun”. Teksti jatkuu: ”Normaali kokoillan elokuva tai näytelmä sisältää 40-60 tällaista askelta - saman verran kuin elokuvassa on dramaturgisia kohtauksia.”
Tässä on fragmentti siitä, miltä Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan alkupuolelle sijoituttava step outline voisi näyttää:
Blomkvistille ehdotetaan lähtöä lehdestä.
Millenium-lehden pikkujouluissa Blomkvistille selviää, että oikeudenkäynnin myötä ilmoittajat ovat kadonneet lehdeltä ja lehti on taloudellisissa vaikeuksissa. Hän ei lämpene ehdotukselle valittaa tuomiosta. Eräs työntekijä ehdottaa, että hänen pitäisi jättää lehti. Blomkvist toivottaa hyvää joulua ja poistuu nopeasti juhlista.
Blomkvist tuntee itsensä rasitteeksi lehdelleen.
Erika Berger juoksee Blomkvistin perään kadulle ja yrittää lohduttaa sanomalla, että työntekijöiden käytös johtuu heidän järkytyksestään. Blomkvist kokee olevansa rasite lehdelle, eikä pysty työhönsä. Lisbeth Salander ottaa salaa kuvia heistä.
Salander lataa salaa ottamansa kuvat tietokoneelleen.
Vankilatuomio vainoaa Blomkvistia.
Kulkiessaan kotiin Blomkvist huomaa vankilatuomionsa olevan iltapäivälehtien lööpeissä että valtavalla tv-screenillä kerrostalon seinällä. Hän katsoo ahdistuneena ympärilleen ja kiroaa.
Step outlinen ja käsikirjoituksen ensimmäisen version väliin voisi sijoittaa halutessaan vielä yhdeksi vaiheeksi scriptmentin, kirjallisen käsikirjoituksen. Scriptment on eräänlainen treatmentin ja käsikirjoituksen sekamuoto. Se on yhtä yksityiskohtainen kuin käsikirjoitus ja pituudeltaan noin 80-120 sivua ja kirjoitettu proosamuodossa. Yksityiskohtaisuutensa takia scriptmenttia voi melkein pitää käsikirjoituksen jonkinlaisena ensimmäisenä versiona, vaikka sitä ei ole kirjoitettu oikeaan formaattiin.
Käsitteen on lanseerannut käsikirjoittaja ja ohjaaja James Cameron kirjoittaessaan Spider-Man-elokuvasta 47-sivuisen scriptmentin. Cameron kirjoittaa scriptmenttejä, koska hän sanoo tekevänsä mitä vain välttääkseen kirjoittamasta itse käsikirjoitusta. Sinänsä muoto ei ole mitenkään uusi, vaan sitä on käytetty esimerkiksi Venäjällä vuosikymmenet. Siellä se tunnetaan nimellä kirjallinen käsikirjoitus.
Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan kohtaus, jossa Blomkvistille ehdotetaan lähtöä lehdestä, voisi kenties näyttää scriptmentina tältä:
Millenium-lehden neljän hengen toimituskunta seisoo neuvottelupöydän ääressä toivotellen hyviä jouluja, nostavat punaviinilaseja ja skoolaavat. Toinen päätoimittaja Erika Berger ojentaa lasin työntekijä Malin Eriksonille. Silmälasipäinen Christer Malm, lehden osakas, kysyy Mikaelilta Blomkvistin tuomion alkamispäivää. Pöydän päässä seisova Mikael vilkaisee Malmia, mutta ei vastaa lainkaan, nostaa vain viinilasin huulilleen. Huolestuneen näköinen, toinen päätoimittaja, Erika Berger vastaa kysymykseen sanomalla heidän kaikkien tukevan ”Mickeä” sataprosenttisesti. Christer Malm kuitenkin jatkaa kertomalla, että tuomion myötä ilmoittajat ovat kadonneet lehdeltä, siksi lehti on taloudellisissa vaikeuksissa, ja nyt olisi tehtävä jotain. Malin Erikson sanoo, että heidän kannattaisi valittaa tuomiosta, koska sillä tavoin he voittaisivat lisäaikaa. Mikael kieltäytyy oitis ehdotuksesta. Hänestä paras vaihtoehto lehdelle se, että kaikki on nopeasti ohitse. Työntekijä Janne Dahlman hieroo päätään. ”En halua maalta piruja seinille”, hän aloittaa ja jatkaa: ”mutta ehkä Mikaelin olisi parasta jättää lehti hetkeksi, kunnes myrsky on laantunut”. Mikael katsoo pikaisesti työtovereitaan, toivottaa hyvää joulua ja marssii nopeasti ulos toimituksesta.
Esimerkki on yksi kohtaus, joten se olisi scriptmentissä oma kappaleensa. Kappaleen lauseet edustavat yksittäisiä kuvia. Scriptment yrittää kuvata mahdollisimman tarkasti tulevaa elokuvaa ja voi sisältää käsikirjoituksen tarinan dialogin joko auki kirjoitettuna tai epäsuorasti. Lisäksi siinä on pyritty kirjaamaan elokuvassa tapahtuva toiminta, kehon kielen ja tapahtumapaikat.
Katso myös:
rakenne, logline, synopsis, treatment
Lähteet:
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 174
Vacklin, Nikkinen 2011, Television runousoppia
Lisätietoa internetissä:
Ylen käsikirjoittamisesta kertovan ohjelman sisältöä - ks. kohta Kohtausluettelo
Vaarallinen päiväkirja- elokuvan kohtausluettelo
Elokuu- opetusmateriaali / kohtausluettelo
Lue step outlinesta Lapin lisä -nettisivuilta
Lue Spider-manin scriptment
Käsikirjoittajan John Augustin nettisivut sisältävät monipuolisesti erilaisia esimerkkejä
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
KOHTI KYLMEMPÄÄ
Leea ja Klaus Klemola, Kohti kylmempää 2008
7. KOHTAUS
Qaanaaq, Marja-Tertun grilli ja sen edusta, heti perään.
Pimeä pihamaa. Helikopteri menee jossain kaukana.
MARJA-TERTTU
(kompastuu johonkin pilkkopimeässä) Perkeleen perkele.
Helikopteri lähestyy. Sen valokiila pyyhkäisee yli pihamaan. Minna ja Vili juoksevat paniikissa näyttämön poikki. Marja-Terttu on rähmällään Sakun sinkkiarkun päällä. Helikopterin valokiila katoaa. Kuuluu mätkähdyksiä ja voivottelua kauempaa. Sitten on taas aivan hiljaista. Knuut tulee revolveri kädessä ja otsalamppu päässä. Menee määrätietoisesti grilliin. Ottaa sieltä aseensa. Helikopterin valokiila ilmestyy taas pihalle. Marja-Terttu istuu sinkkiboksin päällä.
KOLMEN KOULULUOKAN OOPPERALIBRETTO
Käsikirjoitusprosessi kolmessa koululuokassa
Syksyllä 2009 pidettiin turkulaisissa Moision, Teräsrautelan ja Jäkärlän alakouluissa yhteisöllisen käsikirjoittamisen työpajat. Mukana oli yksi luokka kustakin koulusta, ja tavoitteena oli luoda librettoteksti, joka kertoisi tulevaisuuden Turusta.
Tekstin työsuunnitelma ennen projektin aloitusta
Bittejä, kyborgeja ja vaaleanpunaisia vesisateita (työnimi). Libretto 2011. Entä jos koko Turku muuttuu play-station- peliksi? Entä jos ihmiset lakkaavat ajamasta autoilla ja sen sijaan kulkevat joka paikkaan skeitaten? Entä jos taivaalle voi heijastaa elokuvia koko kaupungin nähtäväksi?
Libreton lähtökohtana ovat turkulaisten lasten tulevaisuudenvisiot. Millainen Turku on sadan tai kahdensadan vuoden päästä? Miten ongelmat on ratkaistu, millaiset unelmat pääsevät toteutumaan?
Libreton kokoaa ja lasten tekstityöpajat vetää kirjailija Emma Puikkonen. Hän luo työpajojen aikana libretolle kehystarinan, jonka sisälle ideoidaan ja kirjoitetaan yhdessä lasten kanssa.
Librettotyöpajat
Työpajoja pidettiin jokaisen osallistuvan ryhmän kanssa kolme.
Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin maailman ja miljöön luomiseen. Lasten kanssa ideoitiin yhdessä erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Lueteltiin asioita, joita tulevaisuudessa on, esimerkiksi:
Ei ole koulua
Jetbag, jolla voi lentää
Tavarat ilmaantuu kärryyn kaupassa
Raha ilmaantuu lompakkoon ajattelemalla
Kynät kirjoittavat mitä itse haluaa
Legoista ei tarvitse maksaa
Ihmisistä tulee niin viisaita, että he tietävät kaiken
Ihan mitä tahansa voi tehdä
Elokuvia voi katsoa ilman kangasta, ne näkyvät heijastuksina ja ovat 3 D
Vaikka syö kuinka paljon, ei liho
Hampaita ei tarvitse pestä, koska hammaspeikkoja ei enää ole
On olemassa makeutusainetta, jota voi laittaa minkä tahansa päälle (vaikka seinään) ja sen jälkeen sitä (seinää) voi syödä
Hevosten ylläpito ei maksa mitään
Seinien läpi voi kulkea
Sähkö on langatonta
Ilmastonmuutosvipu
Lisäksi matkustettiin kuvitelmissa tulevaisuuteen ja kirjoitettiin sieltä kirje itselle.
Toisessa työpajassa pohdittiin päähenkilöä ja sitä, miten hän lähtee nykyajasta kohti tulevaisuutta - mikä hänet lähettää liikkeelle? Monista eri nimiehdotuksista ryhmän vetäjä kokosi päähenkilön nimen: Jaspriina Akuliina Harvahammas Möttönen. Vetäjä sai myös lukuisia tekstejä, joissa Jaspriinan lähetti matkaan presidentti (pelastamaan maailmaa, hakemaan ilmastonmuutosvipua tai kurkkupurkin avaajaa) .
Osassa kouluja pohdittiin tarkemmin tulevaisuuden maailmoja. Erilaisista tulevaisuusideoista oli ideoiden lajittelun ja jatkokeskustelujen myötä tarkentunut neljä erilaista maailmaa:
- tulevaisuus, jossa kaikki lentää
- tulevaisuus, jossa kaikki ovat laiskoja (koska kaikki on jo keksitty ja liian helppoa),
- tulevaisuus jossa eläimet puhuvat
- tulevaisuus, jossa on pelottavaa
Kolmannessa työpajassa mietittiin tulevaisuuden kieltä – miten eri tulevaisuuksien ihmiset puhuvat, miten he kutsuvat niitä asioita joille on monta nimeä. Samalla etsittiin Jaspriinalle osuvaa sanontaa - mitä Jaspriina mahtaisi sanoa aina hämmentyessään?
Osa luokista jatkoi ilmastonmuutosvivun keksimisen kanssa, ja syntyi Kasper, koululainen, joka oli haka keksimään kaikkea. Loppukohtauksia kirjoitettiin myös: miten Kasper ja Jaspriina korjaavat ilmastonmuutosvivun ja miten Jaspriina lähetetään kuun kautta kotiin.
Lasten kanssa tehtiin sekä piirros- että kirjoitustyöskentelyä. Eri ryhmien kanssa painotettiin hieman eri kohtia tekstissä, jotta librettoon saatiin mukaan joka lapsiryhmältä henkilöitä, maailman ominaisuuksia tai tekstinpätkiä. Näin libretto oli usean eri lapsiryhmän työn tulos, ja aikanaan moni lapsi voi kuunnella omia ajatuksiaan sävellettynä.
Joulukuussa 2009 työpajat olivat ohi, ja libreton kirjoittaja ryhtyi työhön. Hän loi tekstin päärakenteen, yhdisteli ideoita ja kirjoitti muutaman eri version libretosta. Loppuvaiheessa jouduttiin libreton kokonaisuuden ja toivottu keston (30 min) vuoksi pudottamaan Jaspriinan matkan varrelta pois yksi tulevaisuuden maailma (eläinten maailma) vaikka siihen olisi löytynyt hienoja tekstejä.
Valmis libretto lähetettiin kouluihin luettavaksi maaliskuussa 2010, ja säveltäjä Markku Klami aloitti työnsä. Ensi-iltansa teos saa Turussa kulttuuripääkaupunkivuonna 2011.
Turku 3011- prosessissa käytettyjä tehtäviä
KOMEDIA
Komedia on yksi draaman lajeista. Eräänä jaotteluna tragedian ja komedian välillä on aikoinaan pidetty sitä, että tragedia päättyy onnettomasti ja komedia onnellisesti – draaman muutos kulkee siis komediassa onnettomuudesta onneen. Aristoteles sivusi komediaa Runousopissaan, ja totesi, että komedia on moraalisesti alempiarvoisten ihmisten jäljittelyä.
Nykyään komedia-käsitettä käytetään viittaamaan ylipäänsä näytelmän humoristiseen sisältöön. Martin Esslin kirjoittaa teoksessaan Draaman perusteet, että draaman lajit voi tunnistaa enemmänkin ohjaajan ja yleisön asenteesta kuin esimerkiksi päähenkilöiden syntyperästä käsin. Tragedian henkilöihin suhtaudutaan kuin jumaliin tai ylimyksiin, komedian henkilöihin ja realistiseen maailmaan samaistutaan, kun taas ironinen esitystapa saa yleisön tuntemaan ylemmyyttä suhteessa farssin hahmoihin.
Kuuluisia komedioita esim.:
Shakespeare: Kesäyön unelma, juoniselostus suomeksi
Katso myös:
farssi, tragedia, koominen premissi, comic relief
Lähteet:
Aristoteles 1976, Runousoppi s. s. 23-25, 43-44
Esslin 1980, Draaman perusteet s. 73-84
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli
Wikipedia-artikkeli / Antiikin Kreikan teatteri
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
RAKENNE
Tässä käsikirjoittamisen vaiheessa kohtaukset valitaan ja sommitellaan niin, että niiden tuloksena syntyy ehdotus lopullisen käsikirjoituksen rakenteeksi. Sommittelussa voidaan ottaa huomioon mm. esityksen rytmiin, aiheeseen ja juonen kuljetukseen liittyviä asioita. Kompositioita voidaan kokeilla monia erilaisia, ja työryhmä voi valita sopivimman keskustelemalla tai vaikka äänestämällä mukaan suosituimpia kohtauksia.
Rakennetyöskentelyä tehdään usein koko käsikirjoitusprosessin ajan. Ryhmä keskustelee niistä kohtauksista, jotka otetaan mukaan lopulliseen käsikirjoitukseen, ja pohtii, miten tekstit saattaisivat sopia yhteen. Analyysin ja kirjoittamisenkin pohjana voidaan käyttää erilaisia rakennemalleja.
Kompositio tarkoittaa kokonaisuutta tai sen muodostamista - ja toisaalta taideteoksen tai kuvan sommittelua siten, että se muodostaa ehjän kokonaisuuden. Eri käsikirjoittajatyöryhmät käyttävät tästä työskentelyn vaiheesta erilaisia nimityksiä: esimerkiksi myös kutominen ja pujotteleminen kuvaavat hyvin vaiheen työskentelytapaa. Noodissa kaikki tekstit- näkymässä on osio, jolla työryhmä järjestää tekstinsä rakenne-ehdotukseksi.
edellinen vaihe - analyysi- ja jatkotyöstö
Tehtäviä, jotka liittyvät rakenteen suunnitteluun
TEHTÄVIÄ LIITTYEN RAKENTEEN SUUNNITTELUUN
Voit valita alla olevista tehtävistä jonkun työryhmäsi käyttöön ja kopioida sen Noodin "luo tehtävä"- sivulle. Kopioidaksesi maalaa teksti, kopioi se ctrl-C- painikkeilla, siirry Noodin tehtäväsivulle ja liitä teksti tekstikenttään ctrl-V-painikkeilla. Voit myös muokata tehtävää omiin tarpeisiisi sopivaksi.
- Lue vetäjän tekemä ehdotus tekstien järjestykseksi. Tee sitten omasi. Perustele omaa ehdotustasi keskustelualueella.
- Siirrä kaikki tekstit- näkymässä käsikirjoituksen kannalta olennaisiksi kokemasi kohtaukset tärkeät- kansioon. Kun kaikki ovat tehneet siirtonsa, palaa tarkastelemaan kohtauksia. Sommittele kohtauksista oma rakenne-ehdotus.
- Lue eri ehdotukset tekstien järjestykseksi ja ehdota mielestäsi teille sopivinta. Perustele ehdotustasi keskustelualueella.
- Lue vetäjän tekemä ehdotus tekstien järjestykseksi. Kommentoi sitä keskustelualueella: mikä toimii, mitä taas pitäisi muuttaa? Puuttuuko jotain tärkeitä kohtauksia tai näkökulmia? Mikä on toteutettu oivaltavasti? Millaista maailmaa rakenne ehdottaa - onko loppu toiveikas vai toivoton? Mitä rakenne kertoo maailmasta - onko kyseessä eheä, selkeä maailma vai sirpaleisempi?
KONSEPTI
Konsepti voi merkitä esimerkiksi seuraavia asioita:
1. Logline. Muutaman lauseen yhteenveto tarinasta.
2. High concept. Sama kuin logline, mutta tarinalla on selvästi havaittava ominaisuus, mikä vetoaa suureen katsojakuntaan.
3. Kehittelyvaiheen kirjattuja ideoita. Esimerkiksi muistio, tarina tai suunnitelma toteutuksesta.
4. Tv-sarja- tai kirjaehdotus. Esimerkiksi saate, logline synopsis, kuvaus henkilöhahmoista, kuvaus tarinan maailmasta ja tiedot kirjoittajasta.
5. Tv-sarjan formaatti. Sisältää muun muassa jaksojen toistuvan rakenteen, luonnehdinnat henkilöhahmoista, kohdeyleisön, lavasteet, äänimaailman.
Lähteet:
Vacklin, Nikkinen 2011, Television runousoppia.
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
ESIMERKKEJÄ KÄSIKIRJOITUSPROSESSEISTA
Tälle sivulle on koottu esimerkkejä erilaisista yhdessä kirjoitetuista käsikirjoituksista.
Ammatinvalintatesti - näytelmäkäsikirjoitus
Nuorten kanssa toteutettu yhteisöllinen käsikirjoitus. Kirj. Tuomas Tirkkonen
Erilaisia käsikirjoituksia Metropolia-ammattikorkeakoulussa
Dramaturgi Sussa Lavosen haastattelu. Kirj. Emma Puikkonen
Free hugs - näytelmäkäsikirjoitus
Käsikirjoitus Noodilla nuorisoryhmän kanssa. Kirj. Tuomas Tirkkonen
Nostalgia 1.10 esityskäsikirjoitus
Ryhmäkäsikirjoitus harrastajateatterilaisten kanssa. Kirj. Emma Puikkonen.
Oopperalibretto lapsille
Käsikirjoitusprosessi kolmen ala-asteen luokan kanssa. Kirj. Emma Puikkonen.
Lyhyestä tekstistä pitkään
Perinteinen elokuvakäsikirjoitusprosessi. Kirj. Anders Vacklin.
MITEN ALOITAMME
Kirjoittamalla paljon oppii kirjoittamaan hyvin.
Robert Southey
Miten aloitan Noodin käytön?
Jos olet ryhmässä kirjoittajana, voit aloittaa esimerkiksi:
- menemällä keskustelualueelle ja aloittamalla keskustelun (Mistä haluatte kirjoittaa? Mikä aihe on niin tärkeä että siitä on pakko kirjoittaa?)
- menemällä kirjoituspöydälle ja kirjoittamalla idean tai kohtauksen käsikirjoituksen alkuun
- laittamalla kuulumisiin viestin muulle ryhmälle - esim. "käykää katsomassa keskustelua" tai "kommentoikaa, olisiko tästä käsikirjoituksen aluksi"
- luomalla uuden ryhmän, jonka vetäjänä voit kutsua muita kirjoittamaan
Jos olet ryhmässä vetäjänä, voit aloittaa esimerkiksi:
- jättämällä ryhmäläisillesi tehtävän tehtäväpöydällä
- menemällä keskustelualueelle ja aloittamalla keskustelun (Mistä haluatte kirjoittaa? Mikä aihe on niin tärkeä että siitä on pakko kirjoittaa?)
- kertomalla uutisissa, miten toimitaan seuraavaksi
Miten ryhmän kanssa kirjoitetaan?
Ryhmässä kirjoittaminen on helpompaa, kun joku vetää ja suunnittelee kirjoitusprosessia. Vetäjä esittää muille kysymyksiä ja tehtäviä, joista lähteä liikkeelle. Ensin ryhmän kannattaa tutustua toisiinsa ja niihin tavoitteisiin, joita kullakin kirjoittamisen suhteen on.Tämän jälkeen hyvä tapa aloittaa on valita yhdessä käsikirjoitukselle lähtökohta - jotain, josta inspiroidutaan yhdessä!
Miten aloitan käsikirjoitusprosessin?
Yksi vaihtoehto on suunnitella ensin juoni. Toinen tapa on valita yhteinen aihe. Vetäjä voi valita ryhmälle lähtökohdan valmiiksi, tai sitten ryhmä tekee valinnan yhdessä. Toisinaan kirjoittamisen suunnittelu voi tuntua turhauttavalta, ja eri vaihtoehdot etäisiltä. Vetäjän kannattaakin miettiä, mitä valintoja hän voi tehdä ryhmän puolesta etukäteen niin, että itse teoksen ideoimiseen ja kirjoittamisen iloon päästään mahdollisimman pikaisesti. Liikkeelle voidaan lähteä myös esim. niin, että vetäjä valitsee ryhmälle kuvia, joiden pohjalta ryhdytään kirjoittamaan.
Yleensä käsikirjoitus vaatii valmistuakseen jonkin läpi kulkevan virran, joka kokoaa sen. Tämä virta usein löytyy tavalla tai toisella joko juonesta, aiheesta ja rakenteesta (tai kaikista yhdessä). Ryhmä voi siis aloittaa monella eri tavalla, ja myöhemmin analysoidessaan käsikirjoitusta miettiä, mitkä olisivat juuri tämän käsikirjoituksen yhteen kokoavat tekijät. Tärkeää on ensin innostua ja löytää asioita kirjoittamalla.
Esimerkkejä käsikirjoitusprosesseista - ja mistä niissä on innostuttu - löydät täältä
Kirjoittamisen lähtökohtia voivat olla esimerkiksi:
Juoni
Aihe
Rakenne
Henkilöt
Aistit ja impulssit
Muut taiteenlajit
Muita vaihtoehtoja
Tehtäviä liittyen lähtökohdan valitsemiseen
LÄHTÖKOHDAN VALITSEMISEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT
Voit valita alla olevista tehtävistä jonkun työryhmäsi käyttöön ja kopioida sen Noodin "luo tehtävä"- sivulle. Kopioidaksesi maalaa teksti, kopioi se ctrl-C- painikkeilla, siirry Noodin tehtäväsivulle ja liitä teksti tekstikenttään ctrl-V-painikkeilla. Voit myös muokata tehtävää omiin tarpeisiisi sopivaksi.
Tutustu ja valitse
- Käy oppimateriaalissa lukemassa lähtökohtiin liittyvä materiaali. Kerro sen jälkeen, millaisesta lähtökohdasta käsin haluaisit ryhmän työskentelevän. Perustele.
Mikä on tärkeää?
- Vastaa tekstissä seuraavaan kysymykseen: Mitkä asiat ovat mielestäsi niin tärkeitä, että niistä pitäisi tehdä esitys? (Voit luetella monta.) Miksi? Kun suurin osa työryhmästä on käynyt vastaamassa kysymykseen, käy kommentoimassa vastauksia. Mikä muiden ehdotuksissa tuntuu tärkeältä? Kommentoida voit peukalolla ja keskustelualueella.
Viisi minuuttia siitä, mikä panee kirjoittamaan
- Ota esille kello, ja ajasta itsellesi viiden minuutin mittainen aika. Kirjoita sitten (käsin tai tietokoneella) teksti aiheesta: haluan kirjoittaa. Pidä kynä koko ajan liikkeessä (tai kädet koko ajan näppäimistöllä). Jos ajatus katkeaa, kirjoita uudestaan: haluan kirjoittaa. Pisteistä tai pilkuista ei tarvitse välittää. Tämän jälkeen tee sama tehtävä otsikolla ”en halua kirjoittaa”.
10 sanaa
- Kirjoita 10 sanaa, jotka haluaisit liittää tulevaan käsikirjoitukseen. Sanat voivat olla substantiiveja, adjektiiveja tai verbejä, esimerkiksi "nopea", "sulava", "groteski", "koira". Avaa sen jälkeen sanoja hieman. Käy myös tutkimassa toisten kirjoittamia sanoja ja kommentoi sanoja keskustelualueella. Pyri löytämään sanoista jotain yhteistä - löytyykö yhteisiä mielikuvia tai metaforia? Entä aivan vastakkaisia ajatuksia? Kun molemmat tajunnanvirrat ovat valmiita, tutki niitä ja vastaa niiden pohjalta kysymykseen siitä, miten haluaisit kirjoittaa yhteistä käsikirjoitusta. Jos haluat, voit tallettaa tajunnanvirtatekstit tehtävän alle, mutta voit myös pitää ne yksityisinä.
LÄHTÖKOHTIIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT
Alla on kategorioita liittyen lähtökohtiin. Kunkin linkin takaa löytyy aihepiiriin liittyviä tehtäviä joita saa kopioida ja muokata.
LIBRETTO
Libretto on laajamittaisen lauletun teoksen teksti. Tunnetuimpia ovat oopperalibretot, kuten Rigoletto tai Taikahuilu. Myös esimerkiksi operetilla, passiolla ja oratoriolla on libretto. Balettiesityksen juonta kuvaavaa tekstiä kutsutaan samoin libretoksi.
Itse libretto- sana tulee italiankielen sanasta kirja, ja on sen diminutiivimuoto - kirjanen. Oopperan synnyinmaassa, Italiassa, alettiin jo 1600-luvulla esitysten yhteydessä oopperan tekstejä, sanoistahan ei aina saanut selvää.
Libretto kirjoitetaan ennen sävellystyötä, ja usein sen on kirjoittanut joku muu kuin säveltäjä. Suomessa kirjailijoista mm. Paavo Haavikko, Antti Tuuri ja Markus Nummi ovat kirjoittaneet librettoja. Toisinaan kuuluisat näytelmät päätyvät muokattuina myös oopperalibretoiksi, esimerkkinä Macbeth.
Näytelmä perustuu repliikeille, monologeille ja dialogille, libretossa taas aariat ja resitatiivit vaihtelevat. Aaria on selkeästi omaksi laulukseen erottuva yhden laulajan soolo, jossa henkilö miettii tuntemuksiaan ja tilannettaan. Aariassa tärkeää on musiikki, joten aarian aikana juoni ei yleensä liiku eteenpäin - libretto on siis usein hitaampi ja ilmavampi kuin tasaiseen tahtiin jännitettä ylläpitävä näytelmäteksti. Resitatiivi puolestaan on kohta, jossa juonta kuljetetaan eteenpäin - resitatiivin kohdalla repliikit voivat olla nopeampia, ja sävellys yksinkertaisempaa. Toisinaan resitatiivia ei sävelletä, vaan dialogi puhutaan.
Katso myös:
Lähteet:
Suomen Kansallisooppera, oopperan ABC
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli
Markus Nummi kertoo libreton kirjoittamisesta
Sakari Topeliuksen libretto Kaarle kuninkaan metsästys, säv. F. Pacius
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
LIITE 1 AMMATINVALINTATESTI PROSESSIN TEHTÄVÄT
ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN:
1. Ennakkotehtävän kirjoittaminen. Ohjeistus: Kirjoitetaan liuskan verran tekstiä aiheesta ”Millaisen teatteriesityksen minä haluaisin nähdä”
2. Aiheeseen tutustuminen. Ohjeistus: Tehdään janaharjoituksia ohjaajan tekemien kysymysten pohjalta (asetu janalle kyllä-ei-akselilla oman mielipiteesi mukaan). Kysymykset/väittämät: ”Tiedän mitä minusta tulee isona”, ”tahdon päästä heti lukion jälkeen opiskelemaan”, ”tulevaisuus pelottaa minua”, ”vanhempani toivovat minun ryhtyvän tiettyyn ammattiin”, ”olen tehnyt ammatinvalintatestin netissä tai keskustellut opon kanssa tulevaisuuden suunnitelmista”
3. Keskustelua aiheesta. Ohjeistus: Ohjaaja ohjaa keskustelua ammatinvalintaan liittyvistä kysymyksistä. Mitä ajatuksia edellisessä harjoituksessa heräsi? Mitä haluaisi käsitellä lisää?
4. Keskustelujen käsittely. Ohjeistus: Ryhmä purkaa keskustelussa nousseita kysymyksiä ja kirjoittaa keskeisiä käsitteitä papereille, jotka laitetaan lattialle. Riippuen nousseista kysymyksistä, papereiden sisältöä kommentoidaan teoilla ja puheilla.
5. Hahmojen luomista. Ohjeistus: Ryhmä tutkii työpaikkailmoituksia ja niissä olevia pätevyysvaatimuksia. Kukin valitsee yhden työpaikkailmoituksen ja pohtii kysymystä: ”Jos tämä työpaikka/ilmoitus olisi ihminen, millainen ihminen se olisi?” Ideat kirjataan ylös ja jaetaan ryhmässä.
Kotitehtävä: Tee työministeriön sivuilla oleva ammatinvalintatesti ja kirjaa tuloksista jotain ylös.
TOINEN TAPAAMINEN:
6. Ammatinvalintatestien tulosten läpikäyminen. Ohjeistus: Käydään läpi tehtyjen ammatinvalintatestien tulokset, merkataan hahmot kukin omalle paperilleen. Määritetään sukupuolet (3-2 / tytöt-pojat), iät (15-16?), koulupaikka (yläaste/amis/lukio).
7. Päätös muodosta. Ohjeistus: Puhutaan auki esityksen muoto: yhden henkilön tarina / monen henilön tarina, juonikertomus / fragmentaarinen kokonaisuus, peli / leikki
8. Hahmojen jalostus. Ohjeistus: Valitaan yksi hahmoista, joka käsitellään auki Samin antamilla kysymyksillä. Tämän jälkeen kukin käsittelee auki oman hahmonsa neljä ensimmäistä kohtaa. Kukin hahmo rakennetaan yhdelle a4-arkille. Hahmon kysymykset: maailmankuva - asenne (suhtautuminen toisiin ihmisiin) - muutos (mitä
tapahtuu, kun hahmo muuttuu, esim. asenteen kautta) - halu (draamallinen halu, tahto, ”mitä henkilö haluaa” -> halu synnyttää toimintaa)
9. Kirjoitukseen orientoituminen. Ohjeistus: Ohjaaja antaa lappuja, joissa on tekstipätkiä. Näyttelijöiden tulee kirjoittaa runo, jossa käyttää tekstipätkää.
10. Liike ja kirjoitus. Ohjeistus: Ohjaaja ensin ohjeistaa kevyttä liikettä, jonka jälkeen ryhmäläiset pysähtyvät ja kirjoittavat tekstiä aiheista hahmon kautta. Hahmoja vaihdetaan mahdollisesti. Aiheet: minä olen - minun toiveuneni - minun painajaiseni - minun sankarini - ”olipa kerran, joka päivä hän, kunnes eräänä päivänä, sen jälkeen” - minun turvapaikkani on
KOLMAS TAPAAMINEN
11. Runot. Ohjeistus: ks. tehtävä 9
12. Soolojen suunnittelu. Ohjeistus: Tee soolo, joka vastaa kysymykseen ”Miten ammatti valitaan?”
13. Tilannekirjoitustehtävä. Ohjeistus: Kirjoita annettujen aiheiden pohjalta tilanteita tai dialogeja. Aiheet: Allu keksii lentokapteenihaaveen - Allu ottaa selvää lentokapteenin työstä - Allun äiti ja isä keskustelevat Allusta - Allu kertoo isälleen suunnitelmista - Neuvoja isältä Allulle - Allu keskustelee opon kanssa tulevaisuudesta - Allun painajainen - Allu kertoo kaverilleen haavestaan, kaveri kannustaa - Allu kertoo kaverille haaveestaan, kaveri epäuskoinen - Allun päiväkirja - Allu suuttuu - Allun kaverit puhuvat Allusta
NELJÄS TAPAAMINEN
14. Aukkojen täydentäminen. Ohjeistus: Kirjoitetaan tarinan puuttuvia kohtauksia. Aiheet: Allu etsii äidin yhteystietoja - Äiti vastaa Allun yhteydenottoon - Allu ei ota opolta sontaa niskaan vaan sanoo tälle suorat sanat - Pete selittää Allulle tykkäävänsä enemmän Allusta kuin Roosasta - Roosa kertoo Allulle olleensa Peten kanssa treffeillä
LIITE 2 FREE HUGS PROSESSIN TEHTÄVÄT OSA 1
LIITE 2: TEHTÄVÄT KÄSIKIRJOITTAJAT-RYHMÄSSÄ
1. Keitä olemme?
Ohjeistus: "Mene keskustelualueelle Keitä olemme- ketjuun ja kerro itsestäsi 3 seuraavista asioista(voit siis valita nimen lisäksi 2) * nimi (pakollinen) * millaisessa huoneessa kirjoitat? * mistä ilahduit viimeksi? * kuka on ihanteesi? * mitkä ovat hyvät puolesi tai paheesi? * vapaavalintainen salaisuus. Ohjeet löytyvät myös keskustelusta.
2. Mistä haluamme kirjoittaa?
Ohjeistus: Etsi kaikki tekstit- näkymästä teksti: Mistä haluamme kirjoittaa? Lue läpi ja kommentoi sen perään: löytyikö samoja teemoja? Nousiko joku ajatus lukiessasi esiin? Mikä alkoi kiinnostaa? Valitse yksi aihe / ajatus, ja palaa tähän tehtävään. Vastaa tehtävään kirjoittamalla valitsemasi aihe sekä 3 kuvitteellista tapahtumaa, jotka kuvaavat aihetta. Jos haluat, voit katsoa mallia mallitehtävästä.
3. Työryhmän säännöt.
Ohjeistus: Aluksi mietitään, miten haluamme, että tämä ryhmä toimii. Avaa alla oleva SÄÄNNÖT - teksti ja kommentoi sinne löytämiäsi kysymyksiä. Ei siis erillistä vastausta kirjoita teksti tehtävän pohjalta- napista, vaan kaikki samaan! Klikkaa siis Keskustelu - ja sieltä Keitä olemme- ketju.
4. Aihepohdinta jatkuu…
Ohjeistus: Pyöritellään siis vielä hetki näitä esiin nousseita aiheita, ja katsotaan, mikä kiinnostaa eniten, ja löytäisimmekö kaikille yhteisen lähtökohdan (tai pari). Lue kaikki tekstit- näkymästä aihekooste (ideat - tiivistetty kooste aiheista) ja äänestä kommenttikentässä kahta aihetta kirjoittamalla aihe kommenttiin. Jos haluat, voit vielä tässä vaiheessa tehdä uusia ehdotuksia.
5. Muodosta ja sisällöstä.
Ohjeistus: Ensimmäisessä tapaamisessa puhuimme lyhyesti muodon ja sisällön suhteesta - siitä, että rakenne on yksi tapa kertoa sisältöä. (Yksinkertaistettuna esim. selkeä, yhtenäinen rakenne kertoo yleensä selkeästä maailmasta, rikkonainen, hyppelevä juoni rikkonaisemmasta maailmasta). Minua kiinnostaa aiheissa esiin nostettu nuoren näkökulma maailmaan - ja sitä kautta nuorten elämässä läsnä olevat rakenteet, löytyisikö niistä jotain, josta voisimme olla kiinnostuneita ja jota voisimme käyttää omassa kirjoittamisessamme. Mieti siis joku asia(musiikkivideo, riita, päivän kulku, biisi, esitys, kirja, artikkeli, koulupäivä tms.) joka mielestäsi liittyy nuorten maailmaan ja aiheeseen josta olet kiinnostunut. Kirjoita teksti, jossa 1. kuvailet asian ja 2. erottelet sen rakenteen. Rakenteen erotteluun löydät vinkkejä ja linkkejä mallitehtävästä. Tsemppiä - jos tehtävä tuntuu hankalalta, voi keskustelupalstalla purnata.
6. Ilon ja kirjoittamisen tehtävä.
Ohjeistus: Nuo kaksi seuraavaa eivät sisällä kovinkaan paljoa kirjoittamista, joten tässä yksi vähän pidempi, jossa saa irroitella! 1. Lue vielä läpi kaikki vastaukset tehtävään kaksi (kommentoi matkalla jos mieleen tulee kommentteja). 2. Valitse teksteistä joku hahmo (mummo, mies, muu). Voit myös keksiä oman hahmosi. Tehtävään vastatessasi valitse oikeasta kulmasta kirjoituspöydällä laatikko "tai kirjoita hahmo". Kirjoita hahmo - kärjistä ja hulluttele, keksi yksityiskohtia. Laita tekstin otsikoksi hahmon nimi. 3. Palaa takaisin, kun muutkin ovat jo kirjoittaneet hahmoja. Lue hahmot ja valitse niistä yksi, ei oma. 4. Tee jokin matka (koulu- työ-kävely…). Kuuntele, katsele, haistele, keskity havainnointiin. Ajattele, miten valitsemasi hahmo havainnoisi maailmaa. Palaa kirjoituspöydän ääreen ja kirjoita tähän tehtävään vastaukseksi teksti matkastasi hahmon näkökulmasta - mitä hahmo näki, maistoi, ajatteli? Ole yksityiskohtainen ja tarkka.
7. Muodosta - - pieni jatko.
Ohjeistus: Tämä tehtävä on vain itsellesi, Noodiin sitä ei tarvitse palauttaa. Katso seuraavia linkkejä: http://oppimateriaali.wikidot.com/freytagin-kolmio ja http://oppimateriaali.wikidot.com/abstrakti-rakenne . Muutokset janassa viittaavat käännekohtiin ja intensiteettiin - oman tekstini kohdalla esim. puhelimen löytymiseen ja häviämiseen. Etsi kirjoittamasi tehtävä 5 ja piirrä rakenteen kuvauksesta jana. Tavoitteena on hahmottaa asiaa tulevaa varten, eli tämän jälkeen päätämme muotokeskustelun joksikin aikaa tähän.
8. Rakkaudesta populaarikulttuurin keinoin.
Ohjeistus: Kirjoita lyhyt kohtaus rakkaudesta - siitä näkökulmasta kuin itse haluaisit sitä käsitellä (yksinäisyys, kontrolli, pelko, haaveet…). Kohtauksella on kolme määrettä: 1. Valitse kohtaukseen 1 yleisesti tunnettu populaarikulttuurin/median hahmo, jossa mielestäsi tiivistyy aiheesi (Marilyn Monroe, Frankenstain, Mustan Pörssin mies…). Valitse hahmo, jossa sinulle on energiaa - joku joka kiehtoo. 2. Valitse kohtaukseen myös vähintään yksi jo kirjoitettu hahmo. 3. Valitse yksi lause tai ajatus, jonka olet nähnyt jonkun muun kirjoittamana Noodissa - jokin, joka puhuttelee sinua ja liittyy tavalla tai toisella rakkauteen. Liitä lause kohtaukseen tavalla tai toisella. Lause voi olla sellainen, jonka olet jo joltain muulta kerran poiminut esiin ja kommentoinut.
9. Missä rakkaus tapahtuu?
Ohjeistus: Tämän tekee osa ryhmästä. Muut saavat, jos haluavat. - MISSÄ RAKKAUS TAPAHTUU? - Suuri osa tämänhetkisistä teksteistä sijoittuu kaupunkiin. Ehkä tapahtumapaikka on kaupunki? Tai kaupunki näyttämöllä? Millainen on paikka, joka kuvaa rakkautta (tai rakkaudettomuutta) pelkällä tunnelmallaan? Valitse 1 kaupunkitila (voit käyttää jo teksteissä olevia paikkoja, esim. supermarket, raitiovaunu, katu jne) ja kirjoita kuvaus siitä. Älä kuvittele realistista tilaa, vaan irrottele, tuo paikan tunnelmaa esille (sataako kaupungissa öisin veitsiä? asuuko viemäreissä eläkeläisiä? ovatko lamput kynttilöitä vai kebabletkua?). Valitse tekstin lajiksi näyttämökuva.
10. Miten rakkaus tapahtuu?
Ohjeistus: Tämän tekee osa ryhmästä. Muut saavat, jos haluavat. - MITEN RAKKAUS TAPAHTUU? - Kirjoita 3 tekoa, jotka liittyvät rakkauteen. Vältä itsestäänselvyyksiä (suutelu, halaaminen) ja etsi sellaisia, jotka tuovat esiin rakkauden vaikeutta, monimutkaisuutta ja kestävyyttä (dementoituneesta vaimosta huolehtiminen…). Kun tekoja on jo muutamia, valitse jonkun muun kirjoittama teko, ja kirjoita teksti, jossa ihminen tekee rakkauden tekoa ja puhuu jotain aivan muuta. Halutessasi katso esimerkkiä alta.
11. Hahmot - uudelleenkirjoitus
Ohjeistus: Tämän tekevät kaikki - on aika tarttua uudelleen kirjoittamiimme hahmoihin ja katsoa niitä rakkauden näkökulmasta. Valitse jonkun muun kirjoittama hahmo. Mene tekstiin, ja paina "kopioi uuden tekstin pohjaksi". Anna tekstille nimeksi hahmon nimi + rakkaus, eli esim. Leevi Rakkaus. Kirjoita hahmo käyttäen aikaisempia ideoita, mutta lisäten yksityiskohtia ja kärjistäen - jos hahmo on ujo, kerro miten hän ei voi tulla hissiin jos siellä on joku muu, vaan piiloutuu vessaan. Mieti myös, mikä on hahmon suhde rakkauteen - ja erityisesti, millaisissa teoissa se näkyy. Kirjoita teot esiin hahmokuvaukseen, esim: selaa kaikki yöt deittisivustoja, muttei koskaan kirjoita kenellekään, tai - kantaa liikuntakyvyttömän äitinsä reppuselässä kauppaan.
12. Rakkaudesta - mitä kaikkea se voi tarkoittaa?
Ohjeistus: Jatketaan aiheesta vielä hetki, jotta pääsemme syvemmälle. Ota kynä, paperia ja kello (tietokonekin käy). Kirjoita 2-5 minuuttia tajunnanvirtaa (eli kontrolloimatonta tekstiä, oikeinkirjoituksesta tai järkevyydestä ei väliä) seuraavista (eli 2-5 min. kustakin, säädä kello herättämään aina sopivan ajan kuluttua): RAKKAUS, KONTROLLIN MENETTÄMISEN PELKO, YKSINÄISYYS, MIKSI HYVÄT IHMISET TEKEVÄT PAHAA. Mene sitten keskustelualueella keskusteluun aiheesta - rakkaudesta… Valikoi tajunnanvirrastasi osia + kommentoi keskustelun kysymyksiä. Ole raaka ja suora, yllätä itsesi. Voit valikoida keskusteluun mukaan sellaisia, joista tuntuu, että voit paljastaa muille ja erityisesti sellaisia lauseita, joissa tuntuu sinun omasta mielestäsi olevan energiaa, eli ne kiehtovat sinua.
13. Ydinkohtausta etsimässä
Ohjeistus: Valitse 5 kohtausta, jotka sinun mielestäsi voisivat olla mukana tulevassa käsikirjoituksessa. Muistiapua etsimiseen saat tarkastelemalla uutisten linkkejä, niissä näkyvät kohtaukset lyhennettyinä (eivät vielä kaikki, mutta täydennän ti-aamuun mennessä). Halutessasi voit muokata kohtauksia, esim. kirjoittaa niitä uudestaan tai erottaa kolme kohtausta/tarinaa sisältävistä teksteistä vain yhden mukaan. Yhden valitsemistasi kohtauksista tulee olla näyttämökuva. VALITSE KOHTAUKSET NÄIN: 1. lue kohtauksia ja valikoi niitä. Jos haluamasi kohtaukset ovat varastossa, siirrä ne sieltä pois painamalla "palauta varastosta". Yhtenä mittatikkuna voit pitää aihetta, toisena taas kirjoittavaa ryhmää - mikä on juuri tämän ryhmän viesti maailmalle? 2. Mene rakenne-näkymään ja paina "tee uusi ehdotus". 3. Valikoi 5 kohtausta otsikon "valitut tekstit" alle. Saat siirrettyä laatikoita raahaamalla. Huom! Ehdotusnäkymässä näkyvät vain kaikki tekstit- kansiossa olevat tekstit, eli varastotekstit eivät näy.
14. Kohtaus, joka kertoo tärkeistä asioista
Ohjeistus: Tämä tehtävä on ensimmäinen tarkemman kirjoittamisen homma. Ehdotankin, että kirjoitat kohtausta muutamassa osassa, palaat siihen ja muokkaat viikon mittaan. 1. Vielä kerran esitä itsellesi seuraavat kysymykset - vastaa kysymyksiin kirjoittamalla, kirjoita kunnes sinulla on olo, että olet saanut vastauksen selväksi: * MIKSI RAKKAUDESTA PITÄISI KIRJOITTAA? * MITÄ JUURI TÄMÄN RYHMÄN PITÄISI RAKKAUDESTA SANOA MUULLE MAAILMALLE? MIKSI? MIKÄ ON NUORTEN SUHDE RAKKAUTEEN, MIKÄ SIINÄ ON UUTTA? Viittaan kakkoskysymyksellä siihen, mitä mm. Terho mainitsi alussa, kun keskusteltiin siitä, mitä voi/pitää kirjoittaa - mikä on juuri tämän porukan tuore näkökulma maailmaan? Mikä on teidän kantanne? Mikä rakkauteen liittyvä on niin lähellä, että sen näkee hyvin, että siitä on sydän syrjällään, vihaa tai pelkoa tai rakkautta? Älä liudenna, valitse suurimmat asiat. Nämä tekstit voit kirjoittaa vain itsellesi. 2. Valitse sen jälkeen jo kirjoitettu teksti, joka kiehtoo sinua. Copypasteta kohtaus omaan ryhmääsi ja kirjoita se raa'asti uusiksi. Kirjoita kohtauksen aluksi yhdellä lauseella se näkökulma, jonka rakkaudessa koet tärkeäksi - ja nyt ajattele vain omaa näkökulmaasi, ei muun ryhmän. Kirjoita kohtaus rohkeasti kohti sitä, mitä haluat sanoa ja mitä kysymyksiin vastasit, älä välitä alkuperäisen kohtauksen omistajuudesta - poista, lisää, muokkaa, varasta muista kohtauksista lauseita tai ideoita - ja muista, että näytelmissä sanottava on usein rivien välissä, hahmojen välisissä jännitteissä, tunnelmassa. Jos haluat, voit kohtauksen alkuun ja loppuun kertoa, mitä tapahtuu tämän, ajallisesti rajatun kohtauksen ennen ja jälkeen Fokusoi, keskity ja laukaise. Kirjoita teksti teatterikäsikirjoituksen muotoon, eli ilman päänsisäisiä ajatuksia - mallia voit ottaa mallitehtävästä.
15. Palautekierros
Ohjeistus: Valitse kaksi eri kirjoittajan tekstiä. Tekstit voivat olla pidempiä kohtauskokonaisuuksia - mm. tekstit liittyen tehtäviin 14 tai 8. Kirjoita tekstien kommenttikenttään palaute, jossa kiinnität huomiota ainakin yhteen sinua ilahduttavaan ja yhteen mietityttävään asiaan, jota kirjoittaja voisi pohtia uudelleen. Yritä löytää teksti, johon kukaan muu ei ole kirjoittanut palautetta (nopeat syövät hitaat). Käytä siis molempia: kriittisiä vinkkejä ja hyvien asioiden esiin nostamista. Lue oma palautteesi, ja mieti, mikä siitä mielestäsi pitää paikkansa ja mikä taas on hankalampaa uskoa - kirjoita ajatuksesi kommenttikenttään. Vinkkejä palautteen kirjoittamiseen löydät liimaamalla oheisen linkin selaimesi osoiteriviin: http://oppimateriaali.wikidot.com/palaute
16. Päätöksiä
Ohjeistus: Tämän tehtävän tekevät ne, jotka eivät olleet paikalla 26.1. tapaamisessa. Avaa alla oleva teksti ja kirjoita omat kantasi kysymyksiin kommenttikenttään.
LIITE 3 FREE HUGS PROSESSIN TEHTÄVÄT OSA 2
TEHTÄVÄT PIENRYHMISSÄ:
1. Ryhmälle nimi
Ohjeistus: Mene keskustelualueelle - valitkaa ehdotusten ja keskustelun kautta ryhmälle nimi.
2. Miten tämä ryhmä käsittelee rakkautta?
Ohjeistus: Keskustelualueelle on avattu rakkaus-ketju. Mene sinne ja ehdota ryhmän näkökulmaa rakkauteen. Voit ehdottaa sanaa, aihetta tai pientä tarinaa. Kommentoi muiden ehdotuksia.
3. Kohtaus, joka kertoo tärkeistä asioista
Ohjeistus: Ks. LIITE 2Tehtävä 14.
4. Kirjoita kohtaus, joka alkaa esittelyllä
Ohjeistus: Kirjoita kohtaus, jossa päähenkilö esittelee itsensä ja elämänsä. Käytä mielikuvitusta - mikä tekee Leevistä erityisen nuoren, ja mitä juuri hän haluaa kertoa yleisölle. Pidä mielessä teemat rakkauden kaipuu ja nuoren tulevaisuuden pelko ja odotus - mutta älä sano asioita liian suoraan, vaan yritä kiehtoa ihmisiä (ja näyttelijää) hahmon salaisuuden / arvoituksen ympärille. Sisällytä kohtaukseen jokin teko, joka ilmaisee Leevin rakkaudenkaipuuta ilman että hän sanoo sitä ääneen.
5. Ehdota tapahtumia/tekoja
Ohjeistus: Ehdota vähintään kolmea tapahtumaa/ tekoa, jotka liittyvät päähenkilömme tarinaan ja rakkaudenkaipuuseen. Tee tehtävä alla olevaan TAPAHTUMAT - tekstiin, kommenttikenttään. ÄLÄ siis ehdota vielä kokonaista tarinaa (hahmo ostaa postimyynnistä pumpattavan barbaran, rakastuu siihen mutta puhkaisee sen vahingossa ja hautaa kotipihalleen, jonka jälkeen tekee itsemurhan) vaan yhtä tapahtumaa (hahmo hautaa rikkimenneen pumpattavan barbaran takapihalleen). Kuvaa tapahtumat yhdellä-kolmella lauseella. Tällä tavoin pidämme tarinaa vielä auki erilaisille ideoille. Voit käyttää myös tekstilammen ideoita /tapahtumia ja tekoja. Jos sinulla on aikaa ja jaksamista, voit tämän lisäksi vastata tehtävään yhdellä kohtauksella, jossa tapahtuma / teko tapahtuu (jälleen käyttäen tekstilampea tukena).
6. Tekstilammen luominen
Ohjeistus: Valikoi käsikirjoittajat- ryhmästä ne tekstit joita haluaisit käyttää inspiraationa / pohjana / poimia lauseina tässä tarinassa. Voit valita ihan mitä tekstejä haluat - tietysti hahmoonne liittyvät tekstit kannattaa ainakin tuoda. Toimi siis näin: 1. valitse tekstit. 2. Mene alla olevaan LISTA - tekstiin ja merkitse listaan, mitkä tekstit aiot kopioida. Näin vältymme monilta samoilta teksteiltä, tarkista siis samalla, onko joku jo tuonut haluamasi tekstin tähän ryhmään. 3.mene käsikirjoittajat- ryhmään, maalaa haluamasi teksti 4. mene omaan ryhmääsi ja kirjoituspöydälle ja copypasteta teksti ja tallenna se. HUOM! Anna tekstin nimi seuraavalla tavalla: TEKSTILAMPI Meeri ja lapsi (eli henkilöt, joita kohtauksessa on TAI tekstin muu nimi). Valitse tekstin lajiksi kohtaus, näyttämökuva tai muu.
7. Käänne
Ohjeistus: Lue oheinen teksti liimaamalla osoite selaimeesi: http://oppimateriaali.wikidot.com/kaeaenne. Kirjoita kohtaus, jossa päähahmomme suunnassa tapahtuu käänne. Vinkkejä voit poimia eri tapahtumista, joita on suunniteltu edellisissä tehtävissä.
8. Tehtävät 4-6
Ohjeistus: Jos et ole vielä tehnyt, tee tehtävät 4-6. Lue ensin muiden tekemät esittelyt ja tapahtumat, ja käytä niitä ideoinnin pohjana - voit myös suunnitella eri ideoita yhdistelevän kohtauksen. Jos olet tehnyt tehtävät 4-6, ei tämä koske sinua.
9. Sanaton kohtaus
Ohjeistus: Kirjoita kohtaus, jossa ei ole repliikkejä, vaan toimintaa (realistista tai mielikuvituksellista) kaupungilla. Sisällytä kohtaukseen ainakin seuraavat hahmot (voi olla muitakin): Leevi, Sebastian, Vera, Pena, Meeri, mummo, Nikolai. (Esimerkki - Juhon Topiaksen lenkkikohtaus käsikirjoittajat- ryhmässä). Pidä mielessä teemat rakkauden kaipuu / rakkaus.
10. Kirjoittamista
Ohjeistus: Mene kaikki tekstit- näkymään ja etsi sieltä ideat- taulukosta RAKENNESUUNNITELMA. Lue suunnitelma ja valitse kohtaus, jonka haluat kirjoittaa. Varaa kohtaus kommenttikenttään, jotta muutkin tietävät => samaa kohtausta ei voi valita. Käytä hyväksesi aiemmin kirjoitettuja kohtauksia - yhdistele repliikkejä jne.
11. Laulu rakkauden kaupungista
Ohjeistus: Etsi kaksi lausetta rakkaudesta - sellaisia, jotka tuntuvat sinusta merkittäviltä tai energisiltä. Lauseet voivat olla aiemmin Noodissa kirjoitettuja tai voit kirjoittaa ne itse. Siinä on pohjamateriaalisi numero 1. Mene sitten käsikirjoittajat- ryhmään ja kaiva esiin näyttämökuvat kaupungista. Valitse kuvista yksi tai useampia ja ota ne itsellesi pohjamateriaaliksi numero 2. Kun sinulla on pohjamateriaali valmiina, mene tämän tehtävän tekstiin LAULU ja toimi ohjeiden mukaan.
12. Suuri kirjoitusviikonloppu!
Ohjeistus Leevi-ryhmälle: Nyt hyvät hyssykät lyödään tassut kirjoitusnäppäimille ja kirjoitetaan loput Leevikohtaukset. Mene siis jälleen rakennesuunnitelmaan ja varaa sieltä itsellesi: 1. kohtaus, jota ei ole vielä kirjoitettu + 1 kohtaus, joka jo on kirjoitettu. (Jos kohtaukset loppuvat kesken, voit tehdä vaihtoehtoisen version.) Kirjoita siis 1 uusi kohtaus. Jo kirjoitetun kohdalla tee niin, että mene kohtaukseen ja paina "kopioi uuden tekstin pohjaksi". Muokkaa sitten tekstiä omaan suuntaasi miten haluat - kunhan pysyt rakennesuunnitelman rajoissa. Edellinen versio jää myös talteen, joten tekstin puolesta ei tarvitse olla huolissaan. Anna otsikoksi entinen nimi - versio 2.
Ohjeistus Sebastian-ryhmälle: Viikonlopun aikana kirjoitetaan loput kohtaukset runkoon (ja ehkä myös hiotaan jo kirjoitettuja?). Käy siis rakennesuunnitelman uudessa versiossa kertomassa, mihin tartut, ja tartu. Maanantaina kootaan käsikirjoitus kasaan.
Ohjeistus Vera-ryhmälle: Tänä viikonloppuna laitetaan Veran tarina kasaan. Mene siis rakennesuunnitelmaan ja valitse kaksi kohtausta - kirjoita kommentteihin, mitkä valitset. (Jos kohtaukset loppuvat kesken, saa ottaa saman ja kirjoittaa toisen version.) Kirjoita ne, revittele, etsi väyliä ja ideoita, kopioi toisilta ja aiemmista kiinnostavista kohtauksista. Tämän jälkeen meillä on käsikirjoitusluonnos olemassa!
13. Kokonaisuus näkyvissä
Ohjeistus Leevi-ryhmälle: Lue viimeisin käsikirjoitusversio ajatuksella. Kommentoi tekstin perään (keskustelu on aloitettu keskustelualueella, mutta nyt toimii tekstin kommenttikentässä, bugi on saatu korjattua) Lue, mitä muut ovat kirjoittaneet. SITTEN: varaa itsellesi keskustelussa aika (esim. ke klo 18-20), jona muokkaat käsikirjoitusversiota. Voit tehdä muutoksia keskustelun pohjalta, kirjoittaa välikohtauksia, poistaa ristiriitaisuuksia jne. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkia muutoksia kerralla, vaan voit jättää myös muille. Muut eivät saa muokata versiota samaan aikaan!
Ohjeistus Sebastian-ryhmälle: Lue teksti KOOSTE SEBASTIAN. Mieti, miltä kokonaisuus tuntuu - mitkä asiat tulevat esiin, mikä taas on vielä hämärämpää? Analysoi ja kommentoi keskustelussa tekstin alle. Kommentoi ennenkaikkea rakennetta ja kokonaisuutta - mitkä asiat alustetaan hyvin? Mikä jää kesken? Tämän keskustelun pohjalta mietitään, mitä käsikirjoitukselle pitäisi vielä tehdä.
Ohjeistus Vera-ryhmälle: Lue viimeisin käsikirjoitusversio (eli valitse käsikirjoitusversio- sivu ja siellä ylin teksti) ajatuksella. KOMMENTOI TEKSTIIN - kommenttikenttä toimii nyt! Kommentoi, mitä mielestäsi versiossa on, mikä taas puuttuu. Lue, mitä muut ovat kirjoittaneet. Kirjoitetaan viikonloppuna versiota yhdessä läpi tämän keskustelun pohjalta.
14. Laulut, osa 2
Ohjeistus: Lue sähköpostissa saapunut laulukooste. Valitse yksi tai useampi teksti, joiden pohjalta lähdet kirjoittamaan. Vaihtoehtoja on kaksi: 1. kirjoita laululle vastalaulu, eli aivan toisesta näkökulmasta. 2. Muokkaa alkuperäistä laulua poistaen kaikki kohdat jotka tuntuvat epäselviltä / liian lennokkailta (murheen kyynel) ja korvaa ne konkreettisilla sanoilla ja teoilla (asfaltti, pesukarhu, raapia). Voit lisätä lauluihin välisäkeistöjä tai sekoittaa kaksi laulua keskenään, muodostaen yhdestä tekstista a-osan ja toisesta kertosäkeistön.
15a. Hionta jatkuu
Ohjeistus Leevi-ryhmälle: Mene lukemaan viimeisin käsikirjoitusversio ja sen perässä olevat kommentit. Jatka kommentointia - mitä olet mieltä muiden huomioista, mitä puuttuu, mitä on liikaa? Kenenkään kommentteja ei tarvitse ottaa jumalan sanana. Varaa sitten, sopivaan aikaan itsellesi kirjoitusaika ja muokkaa tekstiä - muokkaukseen voit käyttää niiden kommenttien ehdotuksia, jotka sinusta tuntuvat hyvältä. Tallentaessasi lisää oma nimesi otsikkoon => pysymme perässä versioiden muutoksissa. Lisää kommenttikenttään tiedoksi muille, mitä muutoksia teit.
Ohjeistus Sebastian-ryhmälle: Mene viimeaikaiseen tekstiimme KOOSTE- Sebastian. Käy läpi muutosehdotukset, joita keskustelussa on esitetty. Varaa kommenteissa itsellesi jokin päivä ja kellonaika (esim. la klo 18-21) jona käyt tekstiä läpi. Näin vältetään päällekkäisyyksiä. Katso, kuka on varannut tekstin ennen sinua => ota esiin viimeisimmän kirjoittajan läpikäymä kooste (eka ottaa kooste-sebastianin, toka kooste-sebastian-emman jne) ja paina "kopioi uuden tekstin pohjaksi". Käy teksti läpi tehden muutoksia - pieniä tai isoja. Kommentoitujen muutosehdotusten lisäksi kiinnitä huomiota tunnelmaan, tilankuvaukseen, henkilöhahmojen mielenkiintoisuuteen / yllättävyyteen, repliikkeihin… Tallenna kooste uudella nimellä, lisäämällä oma nimesi otsikkoon => seuraava kirjoittaja tarttuu muokattuun versioon.
15b. Muistamista ja unohtamista / Yökerho
Ohjeistus vain Vera-ryhmälle: Voit vastata joko tähän tehtävään tai sitten tehtävään YÖKERHO - tai halutessasi molempiin. Listaa ensin asioita, jotka sinun mielestäsi ovat enolle tärkeitä - lapsuudesta, työstä, esineistä, ihmisistä, rahasta, arvoista, televisiosta. Muotoile sitten listaa käyttäen lauseita, joissa ei ole päätä eikä häntää - ihminen vaihtuu esineeksi, rakkaus juustoksi. / Voit vastata joko tähän tehtävään tai sitten tehtävään MUISTAMISTA JA UNOHTAMISTA - tai halutessasi molempiin. Googlaa hetki. Kokeile sanoja "vitun ämmä" tai "mä vedän". Etsi lauseita, jotka tuntuvat älyttömiltä, pinnallisilta, järjettömiltä, toisiinsa liittymättömiltä. Kirjoita sitten 3-5 vastaavaa toisiinsa liittymätöntä lausetta (tai jos haluat, pidempää kappaletta) vastauksena tähän tehtävään.
16. Muiden kommentointi
Ohjeistus: Oma Noodi- sivulta löydät kutsut muiden kirjoittajien ryhmiin. Etusivun uutisessa lukee, mikä on viimeisin teksti - lue se ja kommentoi alle - mikä kiinnostaa, mikä taas tuntuu hankalalta? Entä millaisia yhteyksiä omaan käsikirjoitukseesi löydät? Tehtävään on aikaa tämä viikko.
17. Hiontakierrokset
Ohjeistus Leevi- ja Sebastian-ryhmille: Varaa itsellesi hionta-aika käsikirjoitusversion kommenttikentästä + tee viimeinen käsikirjoituskierros. Käytä tekstin saamia kommentteja hyväksi - kommentoi myös muiden tekemiä muutoksia.
Ohjeistus Vera-ryhmälle: Mene käsikirjoitusversioon ja varaa itsellesi hionta-aika (esim. ma klo 16-20). Tämä siksi, ettei tule päällekkäisiä tallennuksia. Käy sitten koko teksti läpi tehden muutoksia (voit käyttää viime viikolla saatuja kommentteja hyväksesi). Luo kokonaisuutta - voit siis rauhassa muutella kuljetusta, ideoita jne. - edellinen versio on aina tallella, ja siihen voidaan palata. Kommentoi muiden kirjoittamia versiota - mitkä muutoksista toimivat, mitä poistoa jäit kaipaamaan? Yhdellä kirjoituskerralla ei tarvitse ratkaista kaikkia kysymyksiä, mutta kun kaikki käyvät tekstin läpi kerran ennen torstaita, päästään jo pitkälle!
18. Kokonaisrakenne
Ohjeistus: Ehdota käsikirjoitukselle kokonaisrakennetta. Materiaalina sinun tulee käyttää ainakin kolmea tarinaa (Sebastian, Vera, Leevi). Lisäksi voit tarpeen mukaan käyttää lauluja ja paikkoihin liittyviä tekstejä (löydät ne laulut ja paikat- ryhmästä). Voit myös ehdottaa väliin omia kokonaisuuksiasi.
LIITE 3 FREE HUGS PROSESSIN TEHTÄVÄT OSA 3
1. Missä rakkaus tapahtuu?
Ohjeistus: Käyttäen inspiraationa paikkatekstejä käsikirjoittajat- ryhmästä (Kaupunki on synkeän rakkauden maa, alkula, käpylä), kirjoita teksti, jossa kuvaat sitä kaupunkia jossa Leevi, Sebastian ja Vera asuvat. Valitse kirjoitukseen joku kaupungissa tapahtuva muutos - aamun tuleminen, talven tulo, maallemmuutto tms. jota kuvaat, samalla kun kuvaat kaupunkia yksityiskohtien ja taian kautta. Mitä kaupungin viemäreissä tapahtuu? Mitä kadulla kulkevat ihmiset ajattelevat? Mitä uutta - sellaista jota emme vielä missään tarinoista kuule - kaupungissa tapahtuu? Teksti voi olla niin lyyrinen tai proosallinen kuin haluat, tässä kohti ei tarvitse ajatella dialogia.
2. Laulut, jatkuu
Ohjeistus: Kirjoitetaan vielä toiset laulut, tällä kertaa lähtökohtana jonkun esityksemme henkilön kokemus / pieni kuva. Valitse siis joku henkilö mistä tahansa käsikirjoituksesta ja kirjoita laulu hänen näkökulmastaan. Vältä abstraktioita ja tunnekuvauksia (tunnen rakkautta) ja pyri kertomaan asioita (ja myös tunteita - kuvien kautta) yksityiskohtien ja tarinan kautta (aamuisin tyyny haisee märälle koiralle).
page revision: 3, last edited: 09 Dec 2010 13:58
Tähän voit kirjoittaa kommentteja käsitteen avaukseen. Mitä puuttuu? Mikä jäi epäselväksi? Oppimateriaali muokkautuu edelleen vuonna 2010.
This is why Facebook games are becoming more popular. The ease of use and dissemination of content, tagging dagdagaekdcadcfc
Post preview:
Close preview