Ryhmäprosessin alku ja loppu ovat ohjauksen kannalta erityisen vaativia vaiheita. Aloittamisen yhteydessä ratkaistaan koko ryhmän työskentelyn suunta ja jäsenten motivoituminen yhteistoimintaan. Alkuvaiheessa ohjaajan täytyy kestää tavallista enemmän jäsenten ahdistuneisuutta, riippuvuutta ja suuria, usein ylisuuriakin odotuksia. Hänen on käsiteltävä yhdessä ryhmän kanssa jäsenten häneen kohdistamat vaatimukset ja mahdolliset aggressiot ja systemaattisesti jaettava vastuuta heille. Hän toimii aluksi kommunikaatiokeskuksena, mutta hänen tehtävänsä on ohjata kommunikaatiota tapahtumaan jäseneltä toiselle. Toiminnan käynnistymistä helpottaa, kun ohjaaja tekee alussa selväksi asemansa ryhmässä: hänen tehtävänsä on auttaa yhteistoimintaa, mutta osallistujat ovat varsinaisia toimijoita Ryhmäilmiö, Jauhiainen ja Eskola 1993, s. 156
Ryhmän aloittaessa vetäjän ja ryhmän kannattaa tavalla tai toisella käydä muutama työvaihe läpi ennenkuin ryhdytään kirjoittamaan käsikirjoitusta. Seuraavassa on lista sekä Noodin sisältämiä käytännön työvaiheita ryhmän aloittamiseen että tehtäviä ja keskusteluja.
Viime kädessä verkkotyöskentelyssä, kuten kaikessa yhteisessä työssä, on kyse luottamuksesta. Voiko ryhmä luottaa toisiinsa, vetäjään ja työkaluun? Ovatko yhteiset säännöt niin selkeät, ettei niiden miettimiseen tarvitse kuluttaa energiaa, jonka voi sijoittaa kirjoittamiseen?
1. Vetäjä luo ryhmän ja kutsuu muut mukaan
Vetäjä luo ryhmän, sen kuvauksen ja aikataulut. Vetäjä kutsuu muut mukaan ryhmään.
2. Esittelyt, tutustuminen
Tämä tapahtuu osin luomalla oma profiilli ja tarkastelemalla muiden profiileja. Tutustumistehtävien määrä riippuu siitä, miten hyvin ryhmä tuntee toisensa ennen käsikirjoitusprosessia. Vaikka ryhmä olisi tuttukin, kannattaa aloittaa jollain jäseniä uudesta näkökulmasta esittelevällä tehtävällä. Tällä tavalla kirjoittamiselle tulee selkeä alku: "Tässä olemme me. Nyt me kirjoitamme."
3. Yhteisen tavoitteen esittely
Yhteinen tavoite (käsikirjoitus, juhla tms.) kannattaa määritellä ja esitellä alkuvaiheessa. Tilanne on uusi ja epävarma, yhteinen tavoite toimii kiintopisteenä, ryhmää yhteen kokoavana tekijänä.
4. Omien kiinnostusten ja lähtökohtien käsittely
Merkitystä on myös sillä, millaisesta lähtökohdasta ryhmän jäsenet lähtevät kirjoittamaan: mikä on heistä tärkeää, millaisesta taiteesta he pitävät ja innostuvat, mikä on heidän taustansa kirjoittajana. Näistä asioista kirjoitetut tekstit toimivat myös ensimmäisenä syöttönä kohti käsikirjoituksen maailmaa - kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mikä kiinnostaa, ei siitä miltä teatterin "kuuluisi" näyttää tai vaikuttaa. Tehtäviä liittyen omiin kiinnostuksiin löydät myös tutustumistehtävistä.
5. Ryhmäsopimuksen laatiminen
Mitä selkeämpi käsitys ryhmällä on työskentelystä ja ryhmän jäsenten suhteista, sitä helpompaa työskentely on. Ryhmäsopimus voidaan laatia erilaisilla tehtävillä. Kaikkea ei tarvitse haukata heti alkuun - varsinainen ryhmäsopimus eli ryhmän käytännöt ja toimintatavat neuvotellaan vähän kerrallaan ja uusintaversioita tehdään koko työskentelyn ajan. Ryhmän vetäjän ei kannata sanella sääntöjä, sillä silloin hän antaa mallin riippuvuudesta. Aluksi kannattaa siis yhdessä käsitellä tavalla tai toisella ainakin seuraavia kysymyksiä:
1. Keitä ryhmään kuuluu?
Onko vetäjän ja kirjoittajien lisäksi muita, esim. tarkkailijoita tai kannustajia? Kuka on vetäjä, ketkä kirjoittajia? Mitä oikeuksia ryhmän jäsenillä on?
2. Millä työrytmillä ryhmä työskentelee?
Kuinka usein kirjoitetaan? Mitä ryhmän jäseneltä toivotaan?
3. Miten työskentelyä ja tekstejä kohdellaan?
Ketkä näkevät ryhmän työskentelytilan? Ovatko ryhmän työskentelytila ja tekstit avoinna vain ryhmäläisille, vai onko sinne lupa päästää muitakin? Saako toisten tekstejä ottaa oman kirjoittamisen pohjaksi? Onko palautteenannolle jotain sääntöjä?
4. Millaista toimintatapaa ja työskentelytapoja arvostetaan?
Mitä ryhmäläiset haluavat työskentelyltä? Avoimuutta, mahdollisuutta luottaa toisiin, rehellisyyttä, ankaraa kritiikkiä, säännöllisyyttä? Mitä ryhmäläiset haluavat palautteelta ja koko käsikirjoitusprosessilta? Mitä ryhmäläiset eivät halua?
5. Millainen on vetäjän rooli?
Mistä kaikesta vetäjä on vastuussa? Antaako vetäjä tehtäviä, joiden pohjalta kirjoitetaan vai suunnistaako ryhmä enemmän omien keskustelujensa pohjalta? (2-4 hengen ryhmissä yhteinen päätöksenteko on vielä mahdollista, 5 hengen ryhmistä eteenpäin vetäjän merkitys ainakin keskustelujen yhteenvetäjänä kasvaa). Onko vetäjän tehtävä innostaa muita, entä haalia mahdollisesti poistippuneita mukaan? Onko ryhmässä joitain muita vastuutehtäviä (yhteenvedot keskusteluista, rakenteen suunnittelu tms.), tai kiertääkö vaikka tehtävien antamisvuoro?
