Näytelmän teksti koostuu repliikeistä ja parenteesista. Repliikillä tarkoitetaan sitä, minkä näytelmähenkilöt sanovat ääneen, parenteeseilla taas kaikkea muuta, minkä näytelmäkirjailija on halunnut tekstiin kirjoittaa. Parenteesissa saattaa lukea esim. henkilöiden toimintoja (Hamlet tulee.) tai näyttämötilan kuvauksia: Huone, jota vanhasta tavasta yhä vielä kutsutaan lastenkamariksi. Yksi ovi vie Anjan huoneeseen. Aamuhämärä, pian nousee aurinko. On toukokuu, kirsikkapuut kukkivat, mutta ulkona on kylmä, aamuhalla.
Edellisellä parenteesilla aloittaa Anton Tsehov näytelmänsä Kirsikkapuisto. Parenteesista voidaan lukea monia asioita: on huone, jossa on joskus ollut lapsia, mutta ei ole enää. Ollaan siis talossa, jossa on asuttu pitkään. On kevät, kirsikkapuut kukkivat, mutta silti on kylmä.
Parenteesit tunnistaa usein siitä, että ne on kirjoitettu kursiivilla tai ne ovat (suluissa).
Aloittavat kirjoittajat kysyvät usein, miten tarkkaan parenteesit kannattaa kirjoittaa. Ehdotonta sääntöä ei ole -esimerkiksi Beckettin jotkut näytelmät koostuvat ensisijaisesti parenteeseista, jotka ovat hyvinkin tarkkoja. Toiset näytelmäkirjailijat eivät käytä parenteeseja ollenkaan, ja esimerkiksi Shakespearelta löytyy usein vain merkintöjä siitä, kuka roolihenkilöistä poistuu tai tulee paikalle.
Yksi hyvä keino pohtia parenteesien määtää ja tarpeellisuutta on miettiä, kuinka tärkeää tietty tieto on lukijalle / näytelmän ohjaajalle: yleensä ei ole väliä, käveleekö vai istuuko Liisa puhuessaan, tai kääntyykö hän kävellessään oikealle vai vasemmalle. Olennaisempia ovat usein tilanteen jännite ja alateksti, eli mitä kirjoittaja on tekstiin virittänyt repliikkien alle. Beckett kuitenkin käyttää parenteeseja kertomaan ihmisten toiminnasta, sen toistosta - hänen tekstinsä lähenevätkin toisinaan tekstin muodossa esitettyä koreografiaa.
Esimerkkejä parenteeseista:
Aina joku eksyy
Kohti kylmempää
Katso myös:
alateksti, jännite, monologi, polylogi, repliikki
Lähteet/lisätietoa internetissä:
Junkkaala-Rasila: Ohjeita näytelmän lukemiseen s.6
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
