Polylogin käsitettä voidaan käyttää kahdessa eri tarkoituksessa:
1) Ensimmäinen käyttötarkoitus hahmottuu suhteessa dialogiin ja monologiin - polylogi on ei yhden eikä kahden ihmisen, vaan usean välinen vuoropuhelu.
2) Toisessa käyttötarkoituksessa polylogi tarkoittaa monologin muotoon kirjoitettua tekstiä, jonka sisällä erottuu monta puhuvaa subjektia. (Esim. Heiner Mullerin näytelmissä).
Erottelun on tehnyt Juha-Pekka Hotinen artikkelissaan Draaman analyysistä ihmettelevään ja performatiiviseen lukemiseen - pari skeemaa uudesta dramaturgiasta. Hotinen pitää jälkimmäistä käyttötapaa merkittävämpänä, koska se tuo esiin uudenlaisen tavan ajatella draamallista puhetta. Hän toteaa myös, että tässä merkityksessä tulee esiin draamallisen tekniikan suhde aikakauden ajatteluun - kysymykseen hajoavasta subjektista.
Lähteet ja lainaus:
Hotinen teoksessa Reitala-Heinonen (toim.) 2001, Dramaturgioita s. 219
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
