Repliikki on se, mitä henkilöhahmo sanoo. Dialogi eli näytelmän vuoropuhelu muodostuu repliikeistä. Repliikkeihin ei kirjoiteta sitä, mitä hahmo ajattelee tai tekee puhuessaan, vaan ainoastaan ne sanat, jotka hänen halutaan sanovan ääneen. Repliikkien lisäksi näytelmätekstissä käytetään parenteeseja ilmaisemaan, mitä hahmot tekevät. Se, mitä hahmot todella ajattelevat, jää usein alatekstiin ja lukijan tai esimerkiksi ohjaajan ja näyttelijöiden esiintulkittavaksi.
Esimerkkinä Reko Lundanin näytelmässä Aina joku eksyy Ripan ja Hannan vuoropuhelu, jossa on 5 repliikkiä Ripalla ja 5 repliikkiä Hannalla. Tässä kohdin dialogia ei ole käytetty parenteeseja.
RIPA
Nyt on vuas menny.
HANNA
Ninks?
RIPA
Oleksä miettiny?
HANNA
Olen
RIPA
Haluuksä miettii viälä toisen vuoden?
HANNA
Vaikka.
RIPA
Lapsilla on ikävä sua.
HANNA
Mä teidän. Siks mä tulin.
RIPA
Että et mun takii?
HANNA
E.
Katso myös:
alateksti, dialogi, jännite, monologi, parenteesi, polylogi,
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
