Romeo ja Julia

Romeo ja Julia, kirjoittanut William Shakespeare, suom. Lauri Sipari 5. KOHTAUS (Imettäjä lähestyy Julian vuodetta.) IMETTÄJÄ Emäntä! Herätys! Nukkuupa sikeästi. Karitsa! pikkurouva! unikeko! neiti! morsian! - Ei inahdakaan? Hyvä, nukkukaakin koko rahalla - ja viikon annos - sillä ensi yönä kun kreivi panee parastaan te ette nuku - Jessus mitä juttuja! Kyllä nukkuukin! Ei auta, täytyy herättää. Rouva rouva rouva! Ylös, ylös, saatte kyytiä jos kreivi löytää teidät sängystä! (Avaa vuodeverhot.) Mitä? Vaatteet päällä, ja nukahtanut uudestaan? Nyt täytyy herätä. Rouva, rouva! Voi voi voi! Apua, apua! Emäntä on kuollut! Kirottu se päivä jona synnyin! Heti tänne aqua-vitae! Herra! Rouva! (Lady Capulet tulee.) LADY CAPULET Mitä tämä melu merkitsee? IMETTÄJÄ Voi kauheata päivää! LADY CAPULET Mikä hätänä? IMETTÄJÄ Katsokaa itse! Voi tätä päivää! LADY CAPULET Voi minua! Lapseni, ainut elämäni, herää, katso äitiäsi, tai minä tahdon kuolla kanssasi! Apua apua! Hakekaa apua! (Capulet tulee.) CAPULET Julia, hitto soikoon - sulhanen on täällä jo! IMETTÄJÄ Hän on kuollut, poissa! Voi päiviäni, hän on kuollut! CAPULET Mitä, minä katson. Voi, hän on kylmä - sydän ei lyö - jäsenet on jäykät. Näiltä huulilta on henki erkaantunut kauan sitten. Tuoni kietoo hänet kuuraan kuin keväthalla kedon kukkasen. IMETTÄJÄ Voi murheen päivää! LADY CAPULET Mikä tuskan hetki! CAPULET Kuolema, jos tahdoit panna minut valittamaan, mykistitkin suuni.