Tutkimuksen mukaan ryhmän yhteistoiminnallisen oppimisen tunnuspiirteitä ovat mm. :
- ryhmän jäsenten positiivinen keskinäisriippuvuus
- ryhmän jäsenten yksilöllinen vastuu
- vuorovaikutteisuus ja sosiaalisten taitojen harjoitteleminen
Nämä tunnuspiirteet tulevat selkeinä ja tärkeinä näkyviin myös yhteisöllisessä kirjoittamisprosessissa. Parhaimmillaan käsikirjoitus on yhteisesti ryhmän varassa, niin, että jokainen siihen kirjoitettu teksti on uusi rakennusaine. (Kaikkia tekstejä ei lopullisessa käsikirjoituksessa käytetä, mutta ne kaikki ovat käsikirjoituksen maailman rakennusaineita.) Jokaisella kirjoittajalla on vastuu omasta kirjoituspanoksestaan, ja kokonaisuus syntyy yhteisen toiminnan, keskustelun ja ideoinnin kautta.
Ryhmä ei kuitenkaan itsestäänselvästi ole positiivisesti keskinäisriippuvainen, eikä vastuu välttämättä jakaudu. Keskustelu internetissä voi olla kynnys joillekin, ja myös oman keskustelukulttuurin luominen, kun toisen kasvoja ei näe, vaatii aikaa. Tälle sivulle on koottu muutamia ongelmatilanteita ja ratkaisuehdotuksia. Lisätietoa ryhmädynamiikasta ja ryhmän toiminnasta löytyy kirjalistasta.
Wilfred Bion on analysoinut ryhmien toimintaa, ja havainnut erilaisia toimintatapoja, jotka ovat tyypillisiä perustehtävästään (Noodissa kirjoittamisesta) toisaalle suuntautuneelle ryhmälle. Noodin kaltaisessa verkkotyöskentelyssä ryhmätyöskentelyyn tuovat omat haasteensa verkkoyhteisön ominaisuudet.
Riippuvuus
- ryhmän jäsenet tukeutuvat voimakkaasti vetäjän asiantuntemukseen ja auktoriteettiin
- ryhmän jäsenet tarvitsevat runsaasti tukea
- voi sopia vetäjäjohtoiseen työskentelyyn, hankalampaa jos ryhmältä ja yksilöiltä kaivataan itsenäistä työskentelyä
- verkkotyöskentelyssä ryhmän aktivoiminen on haastavaa, koska suoraa kontaktia ei ole
vinkkejä työskentelyyn
- vetäjä voi sopia ryhmäläisten kanssa isommista vastuualueista ja omaehtoisesta työskentelystä
- vetäjä voi pyytää ehdotuksia seuraaviin tehtäviin ryhmäläisiltä
- vetäjä voi kysellä ehdotuksia siitä, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä
- vetäjä voi vapauttaa ideointia poistamalla sensuuria ja kontrollointia: ilmoittamalla, että tietyssä tehtävässä tai tietyllä viikolla ei ole tarkoituskaan toteuttaa "hyvää" tekstiä, vaan mahdollisimman huonoa, tai ideoida vapaasti ilman mitään ajatuksia siitä, mikä päätyy lopulliseen käsikirjoitukseen
Parinmuodostusryhmä
- ryhmässä muodostuu pari, joka vaikuttaa voimakkaasti ryhmän vuorovaikutukseen
- muut opiskelijat alkavat passivoitua
- voi näkyä myös jonkun ryhmäläisen pyrkimyksenä liittoutua vetäjän kanssa
vinkkejä työskentelyyn
- vetäjän kannattaa yrittää saada jokaisen ääni esiin. Keskustelujen sijaan voi käynnistää enemmänkin yksilöllistä kirjoittamista, jonka avulla ryhmän jäsenet pääsevät näkyviin. Vetäjä pystyy nostamaan uutisissa ja omilla kannanotoillaan eri näkökulmia esiin.
- myös verkkotyöskentelyssä kannattaa tutustuttaa ryhmäläisiä keskenään erityisesti toisilleen tuntemattomiin. Kirjoitustehtäviä voidaan tehdä pareittain tai pienissä ryhmisssä - uudet ryhmät voivat luoda uudentyyppistä vastuunottoa.
Pakotaisteluryhmä
- taistelu ilmenee aggressiona: ryhmä ilmaisee vastarintaa ja ehkä suuriakin tunteita
- taistelu voi ilmetä vastustuksena esim. vetäjää, työskentelytapaa, kirjoittamista tai itseä kohtaan
- ryhmä saattaa tyrmätä ja vastustaa toistensa ideoita niitä kuulematta
- pakeneminen voi ilmetä esim. aiheen välttelynä tai työskentelyn lopettamisena
vinkkejä työskentelyyn
- heti aluksi voidaan keskustella yhteisöllisen käsikirjoitusprosessin luonteesta eli antaa työtavalle nimi ja rajat. Kyseessä ei ole yksilön taideprojekti, vaan irti päästämisen, leikin ja vuorovaikutuksen prosessi. Yhteisöllisessä käsikirjoittamisessa on kyse siitä, että antaa itselleen luvan intoutua muiden ideoista ja teksteistä, ja vie käsikirjoitusta vähän kerrallaan johonkin suuntaan.
- vetäjä voi tehdä ohjaustekoja, jotka pyrkivät vähentämään epävarmuutta, esimerkiksi aikojen, työtapojen ja päämäärän sopimista.
- vetäjä voi myös jaksottaa aikataulua niin, että ryhmä ei heti alkuun koe liian suurta painetta lopullisesta teoksesta. Ideointi / leikkimisvaihe on usein hyvä sijoittaa alkuun - ryhmä ehtii tutustua, ideoida ja irrotella ennenkuin päätöksiä käsikirjoituksen sisällöstä ja rakenteesta pitää tehdä. Voidaan myös yhdessä sopia esim. viikko, jonka aikana kirjoittajat keskittyvät vain kirjoittamiseen ja kommentointiin, ja jättävät muut vastuut vetäjälle. Tällä tavoin saattaa syntyä kannustavampi, vähemmän paineinen ilmapiiri, joka on luovalle prosessille tärkeä.
- ryhmän tyytymättömyyttä ja toiminnan parannusehdotuksia on hyvä kuunnella. Usein ryhmä tietää, mikä on hyvä seuraava askel, ja miten työskentelyä voisi parantaa. Tunteiden ilmaiseminen auttaa myös osallistujia saamaan toisiinsa suoremman vuorovaikutussuhteen.
Yhteisöllisen käsikirjoitusprosessin ongelmat
Vetäjän kannattaa käsitellä prosessissa kohdattavat ongelmat yhdessä ryhmän kanssa - kyse ei ole yksilöistä, vaan ryhmästä, ja yhdessä sopien ja ilmapiiriä ja toimintatapoja selkiyttäen ryhmä voi löytää yhteisen sävelen.
Yhteisöllisen käsikirjoittamisen perinne on Suomessa hyvin nuori ja tuntematon. Ajatus siitä, että taideteos on aina yksittäisen ihmisen luotsaama visio, istuu sitkeässä. Yhteisöllisen käsikirjoittamisen maailmankuva on kuitenkin toisenlainen: monien äänien yhtäaikaisuus, eri ihmisten taustat, osaaminen ja näkökulmat voivat tuottaa moniäänisen, juuri tekijäyhteisön omaan aikaan ja sanottavaan sitoutuvan teoksen. Ajatus siitä, että vain yhdenlainen maailmankuva / taidenäkemys on oikea ja kiinnostava ja muut naiveja / banaaleja / sekavia, tulee usein hankalissa ryhmäprosesseissa esiin. Tämän kannalta on hyvä, että toiminnan tavoitteet on sovittu yhdessä heti aluksi, ja niihin voidaan palata missä tahansa vaiheessa prosessia.
Kirjoittamisen tavoitteeksi harvemmin kannattaa ottaa "suuren käsikirjoituksen luomista". Prosessin kannalta mielekkäämpiä voivat olla:
- kirjoittamisesta nauttiminen
- toisiin kirjoittajiin tutustuminen ja heiltä oppiminen
- leikki ja ilo
- ryhmäläisille tärkeiden asioiden käsitteleminen
Tällöin lopputulos ei aiheuta niin paljon paineita - toisaalta tällöin täytyy myös olla valmis hyväksymään se teksti, jonka leikki ja ilo tuottavat. Onnistuneen yhteisöllisen käsikirjoitusprosessin ensimmäinen vaatimus on, että ryhmä löytää yhteisen liekin, jonkun asian, jonka puolesta he ovat valmiita innostumaan ja työskentelemään.