Sankarin myyttinen matka

Sankarin myyttinen matka on eräs tutuimpia rakenteita satujen ja elokuvan puolelta. Myytti sankarista, joka voittaa esteet, on kulttuurista toiseen toistuva monomyytti. Kirjallisessa materiaalissa sankarin matkaa on analysoinut mm. Vladimir Propp, joka tutki venäläisiä kansansatuja ja totesi, että samat juonikuviot toistuvat sadusta satuun.

Vuonna 1949 Proppin ajatuksia kehitellyt amerikkalainen antropologi Joseph Campbell julkaisi kirjansa Sankarin tuhannet kasvot (The Hero With a Thousand Faces, suom. 1992.) Hän löysi kertomuksen myyttisestä sankarista kaikkialta maailman primitiivisistä kulttuureista. Käsikirjoituskonsulttina toiminut Christopher Vogler hoksasi vuonna 1992, että lähes kaikista menestyselokuvista on löydettävissä samankaltainen sankarimyytin peruskaava, sankarin myyttinen matka.

Campbellin teorian mukaisesti tarinassa esitellään ensin sankarin ”tavallinen elämä.” Sankari on usein tässä vaiheessa elämäänsä tyytymätön ja ahtaisiin ympyröihinsä jumiutunut, kunnes saa yhtäkkiä kutsun seikkailuun. Sankari joutuu haasteen tai ongelman eteen, eikä voi enää elää elämäänsä entiseen tapaan. Tätä seuraa tyypillisesti kieltäytyminen kutsusta. Aivan kuten me muutkin ihmiset, myös sankari epäröi ja pelkää ottaa riskin, joka mullistaisi hänen maailmansa.

Tässä vaiheessa tarinaa usein näyttää siltä, että sankari kieltäytyy ottamasta haasteen vastaan ja yrittää palata turvalliseen, tylsään elämäänsä. Nyt hän kuitenkin kohtaa esteen, joka tekee paluun mahdottomaksi. Ari Hiltunen käyttää kirjassaan Aristoteles Hollywoodissa (1999, s. 88) tästä esimerkkinä Tähtien sotaa, jossa päähenkilö Luke Skywalker kieltäytyy Obi Wan Kenobin kutsusta taisteluun pahaa Imperiumia vastaan. Luke palaa setänsä maatilalle ja löytää perheensä Imperiumin joukkojen surmaamana. Kaiken entisen menettäneen Luken ainoaksi vaihtoehdoksi jää ottaa haaste vastaan.

Viidennessä vaiheessa sankari kohtaa auttajan. Nemoa etsimässä –elokuvan sankarin auttaja on muistihäiriöinen Dory-kala, joka päättää auttaa sankaria etsimään kadonneen poikansa.

Seuraavaksi on aika ylittää seuraava kynnys. Sankari on nyt valmis ottamaan haasteen vastaan ja lähtemään matkaan. Mukanaan hänellä on auttaja tai jokin auttajalta saatu taito tai väline.

Kuudes vaihe on testit, liittolaiset ja viholliset. Tällöin sankari joutuu koettelemuksien eteen, mutta oppii myös omista vahvuuksistaan. Sen jälkeen lähestytään syvintä luolaa. Syvin luola on tarinan maailman pelottavin paikka. Nemoa etsimässä –elokuvassa tämä paikka on hammaslääkärin vastaanotto, jonka akvaarioon sankarin poika on vangittu. Äärimmäisessä tulikokeessa sankari joutuu kohtaamaan pahimmat painajaisensa suorittaakseen tehtävänsä ja pelastaakseen rakkaansa. Koettelemusta seuraa palkinto: sankarikala onnistuu ja pelastaa poikansa.

Ennen kuin sankari pääsee takaisin kotiin, hänen on kohdattava vielä äärimmäisempi koettelemus, jossa on kysymys elämästä ja kuolemasta. Ratkaisevalla hetkellä sankari hyödyntää jotakin oppimaansa tietoa tai taitoa – Tähtien sodan Luke ymmärtää Voiman todellisen merkityksen, ja Nemoa etsimässä –elokuvan sankarikala oppii luottamaan poikaansa. Niin sankari pelastuu ja palaa eliksiirin kanssa, muuttuneena ja viisastuneena.

Voglerin mukaan sankarin matkaa ei tarvitse tunkea tarinaan liian orjallisesti, vaan vaiheita voidaan muuttaa ilman, että myytti kärsii. Sankarin matkan vaiheet ovat symboleja universaaleista elämänkokemuksista, ja siksi ne vetoavat meihin yhä uudestaan menettämättä tehovoimaansa.


Lähteet:
Aristoteles Hollywoodissa. Menestystarinan anatomia. Ari Hiltunen, 1999.
Elokuvan runousoppia. Käsikirjoittamisen syventävät tiedot. Vacklin, Rosenvall, Nikkinen, 2007.

Lisätietoa internetissä:
Cambellin malli
Voglerin malli
Elokuvantaju-sivusto / Muutos
Rihmasto-sivusto / Stephen King ja sankarin matka
Katso klippi sankarin matkasta
Katso klippi sankarin matkan vaiheisiin liittyvistä arkkityypeistä


Edellinen käsite Seuraava käsite
Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License