Syd Fieldin Rakenne

Käsikirjoitusten lukijana aloittanut Syd Field on esittänyt käsikirjoittamisen perusteoksessaan Screenplay kolminäytöksisen rakennemallin. Pähkinänkuoressa Syd Fieldin rakenneparadigma etenee niin, että ensimmäisessä näytöksessä esitellään keskeinen ongelma, toisessa se pahenee ja kolmannessa ratkeaa. Field kirjoittaa kahden tunnin mittaisesta elokuvasta ja on jakanut keskeiset tarinan hetket symmetrisesti siten, että jotakin merkittävää tapahtuu aina noin viidentoista minuutin välein.

1. Esittely – 1-30 minuuttia.
- Katalyyttinen tapahtuma – 10-15 minuuttia.
- Ensimmäinen juonikäänne – 25-27 minuuttia.
2. Kehittely – 30 – 90 minuuttia.
- Ensimmäinen muistutus – 45 minuuttia.
- Taite – 55-60 minuuttia.
- Toinen muistutus – 75 minuuttia.
- Toinen juonikäänne – 85-90 minuuttia.
3. Ratkaisu – 90-120 minuuttia.
- Kliimaksi – 96-110 minuuttia.
- Loppuratkaisu – 110-120 minuuttia.

Syd Fieldin mukaan ensimmäisessä näytöksessä esitellään päähenkilö, tarinan maailma ja konteksti, eli vastaa kysymyksiin kuka on päähenkilö, missä ja milloin tarina tapahtuu. Se myös tuo esille tarinan genren ja teeman. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvassa esitellään päähenkilö, keski-ikäinen Millenium-lehden tutkiva journalisti Mikael "Kalle" Blomkvist, kun hänet tuomitaan vankilaan kunnianloukkausjutussa.

Noin 10-15 minuutin kohdalla esiintyy katalyyttinen tapahtuma. Se tarkoittaa tapahtumaa, joka horjuttaa päähenkilön elämän tasapainosta ja pakottaa hänet jollain tavoin liikkeelle ja reagoimaan asioiden tilaan. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvassa keskeinen ongelma esitellään, kun Mikael kutsutaan teollisuuspomo Henrik Vangerin luo ja hän saa tehtäväkseen ratkaista Henrikin veljentyttären Harriet Vangerin murha, joka on tapahtunut Lasten päivänä vuonna 1966.

Katalyysi johtaa ensimmäiseen käännekohtaan. Juonikäänne tarkoittaa hetkeä, jossa tarinan suunta muuttuu, alkaa toinen vaihe ja vaihde, suurempi vaihde tarinassa. Ensimmäinen juonikäänne Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvassa on se, että Mikael siirtyy Vangerin saarella ja hän aloittaa tutkimukset.

1. Esittely – Mikael saa tehtäväkseen selvittää murha.
- Katalyyttinen tapahtuma – Mikael saa kutsun Henrikin luo.
- Ensimmäinen juonikäänne – Tutkimus saarella alkaa.

Toinen näytös on nimeltään kehittely, jonka alussa reagoidaan ensiksi juonikäänteen nostattamiin ongelmiin. Tämän jälkeen noin 45 minuutin kohdalla on ensimmäinen muistutus, jolloin katsojalle kerrotaan melko suorasanaisesti tarinan teema. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvassa ensimmäinen muistutus on ensimmäinen vihje ratkaista murhaajan identiteetti, kun Mikael selvittää vanhoista lehtivalokuvista, että juuri ennen murhaa Harriet katsoo kadun toisella puolella murhaajansa.

Keskellä toista näytöstä ja keskellä koko tarinaa on taite, noin 60 minuutin kohdalla. Taitteessa tapahtuu jotakin sellaista, ettei päähenkilö voi enää palata aiempaan elämäänsä. Lisäksi sisäisen ongelman ratkaisemisesta tulee tärkeämpää. Usein keskikohdassa esiintyy volyymiltaan iso spektaakkelimainen kohtaus, joka auttaa katsojaa jälleen sitoutumaan tarinaan. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan taitteessa Mikael jäljittää käsiinsä naisen, joka on ottanut valokuvan Harrietin takaa ja saa käsiinsä kuvan murhaajasta.

75 minuutin kohdalla tulee toinen muistutus, joka jälleen auttaa katsojaa muistamaan mikä tarinassa on teemallisesti oleellista. Siinä vaiheessa Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvassa Mikael ja Lisbeth Salander ovat yhdistäneet voimansa ja löytäneet saman murhaajan aiemman murhan, nainen on murhattu talliin vuonna 1949.

Muutamaa minuuttia ennen toisen näytöksen loppua on toinen juonikäänne, joka muuttaa taas päähenkilön toiminnan suuntaa. Yleensä toisen juonikäänteen kohdalla päähenkilö kokee tarinan syvimmän hetken, hän saattaa olla kauimpana ongelmansa ratkaisemisesta. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvassa Vangerin perhe yrittää lakkauttaa Mikaelin tutkimukset ja joku ampuu Mikaelia metsässä.

2. Kehittely – Mikael tutkii murhaa.
- Ensimmäinen muistutus – Ensimmäinen vihje (valokuva).
- Taite – Valokuva murhaajasta.
- Toinen muistutus – Ruumis tallissa.
- Toinen juonikäänne – Tutkimus yritetään lakkauttaa.

Kolmas näytös alkaa reagoinnilla toisen juonikäänteen nostattamiin ongelmiin. Kliimaksissa päähenkilöllä on joko mahdollista ratkaista alkuperäinen ongelmansa tai menettää kaikki, jolloin jännitys on tiivistynyt äärimmilleen. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan kliimaksissa Martin Vanger yrittää tappaa Mikaelin kidutuskammiossaan.

Ratkaisussa päähenkilö yleensä joko saavuttaa päämääränsä, poistaa suurimman esteen, ratkaisee keskeisen ongelman tai epäonnistuu traagisesti. Ratkaisut voivat olla myös suloisen katkeria, jolloin päähenkilö kenties menettää jotakin tärkeää, mutta samalla saavuttaa jotakin yhtä tärkeää. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan ratkeaa, kun Mikealin hengissä löytämä Harriet Vanger tapaa Henrikin.

3. Ratkaisu – Mikael selvittää murhan.
- Kliimaksi – Martin yrittää tappaa Mikaelin kidutuskammiossaan.
- Loppuratkaisu – Elossa oleva Harriet tapaa Henrikin.

Yhteenvetona voi todeta, että ensimmäisessä näytöksessä käy siis ilmi päähenkilön ongelma. Ensimmäisen juonikäänteen kohdalla henkilö päättää ratkaista ongelman. Taitteessa ongelma pahenee jollain tavoin. Toisen juonikäänteen kohdalla päähenkilö kohtaa syvimmän hetkensä, jonka jälkeen alkaa ratkaista ongelmaa uudestaan. Lopulta hän joko ratkaisee ongelman tai epäonnistuu.

Elokuvassa voi olla useampi juoni. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan murhamysteeri-juoni on elokuvan pääjuoni, mutta sillä on myös muita juonia, kuten Mikaelin ”herjausoikeudenkäynti”. Jokaiselle juonelle voi hahmottaa samanlaisen kolminäytöksisen rakenteen, esimerkiksi ”Lisbeth ja huoltaja” -juonen voi purkaa seuraavalla tavalla:

Ensimmäinen näytös
- Esittely: Lisbeth Salander on Milton Securityn paras tutkija.
- Katalyyttinen tapahtuma: Lisbeth saa uuden huoltajan.
- Ensimmäinen juonikäänne: Miesjoukko hyökkää Lisbethin kimppuun metroasemalla ja Lisbethin tietokone menee rikki.
Toinen näytös
- Ensimmäinen muistutus: Lisbet käyttää hakkerina nimimerkkiä WASP.
(Nimimerkki viittaa ampiaiseen, mutta lisäksi WASP-käsitteeseen, ”White, Anglo-Saxon, Protestant”. Käsite sisältää ajatuksen, että tasa-arvo ei ole toteutunut, vaan ihminen tarkoittaa ainoastaan vapaata, valkoista miestä, joka uskoo protestanttiseen jumalaan ja on kotoisin Pohjois-Euroopasta. Täten nimimerkki muistuttaa teemasta.)
- Taite: Huoltaja pakottaa Lisbethin ottamaan suihin.
- Toinen muistutus: Toista muistutusta ei ole, vaan siirrytään suoraan toiseen juonikäänteeseen.
(Näin on monesti myös 90 minuutin elokuvissa, joissa toinen muistutus ja toinen juonikäänne tulevat peräkkäisissä kohtauksissa 75 minuutin tienoilla.)
Toinen juonikäänne: Huoltaja raiskaa Lisbethin.
Kolmas näytös:
- Kliimaksi: Lisbeth menee uudelleen raiskaajan asunnolle, mutta tainnuttaa tämän sähkölamauttimella.
- Ratkaisu: Lisbeth kiristää huoltajaa DVD:llä, jolle on kuvannut raiskauksen.

Tämä juoni päättyy ennen kuin Lisbeth ja Mikael tapaavat, jolloin se tavallaan toimii Lisbethin pitkänä esittelynä.


Katso myös:
sekvenssi/jakso

Lähteet:
Field Syd, 1979, Screenplay.

Lisätietoa internetissä:
Katso klippi kolminäytöksisestä mallista.
Lue Avain pakoon -elokuvan purku.
Lue lisää kolminäytöksestä rakenteesta.


Edellinen käsite Seuraava käsite
Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License