Synopsis on käsikirjoituksen tiivistelmä, tavallaan luonnos käsikirjoituksesta. Siitä selviävät käsikirjoituksen olennaisimmat asiat. Mistä käsikirjoitus kertoo, miten se on kirjoitettu ja keitä siinä esiintyy, eli käsikirjoituksen lähtökohdat, sekä sen sisältö ja muoto. Usein synopsis kirjoitetaan esittelyä varten - synopsiksesta kiinnostunut ohjaaja tai teatterinjohtaja saa lähtökohdista käsityksen esimerkiksi vaiheessa, jossa itse tekstiä ei vielä ole.
Käsikirjoituksen kehittyessä myös synopsis kehittyy, ja niitä voidaankin kirjoittaa prosessin aikana useita. Treatmentin ja synopsiksen ero on se, että treatment kuvaa koko käsikirjoituksen tapahtumat alusta loppuun, ja synopsis toimii enemmänkin luonnoksena, esittelynä.
Kun tarkoitus on hakea idealle tuotantotukea tai ohjaajaa, kannattaa synopsiksesta tehdä mahdollisimman iskevä ja kiinnostava. Synopsiksen pituus vaihtelee muutamasta lauseesta noin yhteen liuskaan. Ideana on, että sen lukaistuaan lukija tietää käsikirjoituksen pääkohdat ja palaa halusta kuulla lisää.
Loglinen ja synopsiksen väliin voidaan sijoittaa halutessa erinäisiä työvaiheita, joita ovat yhden kappaleen yhteenveto, outline (sekvenssioutline) ja yhden sivun beat sheet.
Yhden kappaleen yhteenveto synnytetään venyttämällä loglinea ja lisäämällä siihen selkeästi tarinan viritys, kehittely ja ratkaisu sekä mahdollisesti muutamia yksityiskohtia päähenkilöstä, kuten hänen nimensä ja ammattinsa. Yhden kappaleen yhteenveto pitäisi tehdä yhtä huolellisesti taitavasti kuin kaikki muukin kirjoittaminen ja tarinan pitäisi rakentua jännittävästi neljällä tai viidellä lauseella. Esimerkiksi Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan logline voisi olla ”Taloustoimittaja ottaa tehtäväkseen selvittää teollisuussuvun patriarkan veljentyttären murha ja hän pääsee naisia tappavan sarjamurhaajan jäljille”. Yhden kappaleen yhteenvetona se voisi olla seuraavanlainen:
Milleniun-lehden tutkivan toimittajan Mikael ”Kalle” Blomkvistin maine tahraantuu, kun hänet tuomitaan talousrikollisen herjauksesta vankilaan. Teollisuussuvun entinen päämies lupaa antaa uusia todisteita, jos Blomkvist selvittää veljentyttärensä murhan, joka on tapahtunut yli neljäkymmentä vuotta sitten. Blomkvistia auttaa nuori, holhouksenalaisena oleva hakkeri Lisbeth Salander. Yhdessä he pääsevät Ruotsissa vuosikymmenet huomaamatta toimineen naisia tappaneen sarjamurhaajan jäljille, joka miltei onnistuu surmaamaan Blomkvistin ennen omaa kuolemaansa. Lopulta murhatuksi oletettu veljentytär löytyy hengissä ja Blomkvist onnistuu puhdistamaan maineensa Salanderin hakkeroimilla tiedoilla.
Outline tarkoittaa tässä kohtaa prosessia lyhyttä sekvenssioutlinea, tarinan merkittävien tapahtumien kartoittamista allekkain muutamalla rivillä. Tapahtumia on suurin piirtein noin viidestä kahdeksaan ja hahmottamisen apuna on käytetty jotakin rakennekaavaa. Jäsennys on usein ensimmäinen hahmotelma tarinan rakenteesta ja sitä jäsentävistä hetkistä. Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan sekvenssioutline voisi näyttää tältä:
Blomkvist tuomitaan kunnianloukkauksesta vankilaan.
Henrik Vanger pyytää Blomkvistia selvittämään veljentyttärensä murhan.
Blomkvist jäljittää valokuvan murhaajasta.
Vangerin perhe yrittää lakkauttaa tutkimukset.
Martin Vanger yrittää tappaa Blomkvistin kidutuskammiossaan.
Blomkvist löytää Harriet Vangerin elossa ja tämä tapaa Henrikin.
Blomkvist puhdistaa nimensä lehtijutulla.
Sivun mittainen beat sheet tarkoittaa tarinan pääjuonen kaikkien tapahtumien luetteloa siinä järjestyksessä, jossa katsoja tulee ne näkemään. Tapahtumat voivat olla joko kohtauksia tai sekvenssejä. Sivun mittaisen beat sheetin tarkoituksena on antaa kirjoittajalle parempi kuva siitä, mihin järjestykseen tapahtumat kannattaa asetella, jotta niillä olisi suurin mahdollinen vaikutus. Sivun mittainen beat sheet kirjoitetaan yleensä vain pääjuonesta, mutta halutessaan kirjoittaja voi luoda omat beat sheetit kaikille sivujuonillekin, ja lopuksi yhdistää ne toisiinsa.
Yhden kappaleen yhteenveto, outline ja yhden sivun beat sheet ovat vaiheita, jotka voivat auttaa kirjoittajaa valmitelemaan synopsis, lyhyt tiivistelmä tarinasta. Synopsis on yleensä sivun mittainen yleiskatsaus tarinan päähetkistä ja kertoo yleensä vain pääjuonen, päähenkilön ja vastustajan keskinäisen kamppailun. Tavoitteena on keskittyä olennaisiin yksityiskohtiin, joita eivät yleensä ole päähenkilön ulkonäkö, vaan tilanteet, konflikti, henkilöiden motivaatiot sekä tarinan eteneminen sujuvasti. Synopsis kirjoitetaan proosamuotoisesti, preesensissä, kronologisesti ja toiminnallisesti, eikä se sisällä dialogia. Se on noin viisisataa sanaa kirjoitettuna yhden rivivälillä.
Synopsis voidaan kirjoittaa joko ennen käsikirjoitusta, jolloin kyseessä on yksi kirjoitusprosessin vaihe, jolla pyritään muodostamaan toimiva käsikirjoitus tai se voidaan kirjoittaa käsikirjoituksen jälkeen, niin tavoitteena on lyhentää tarina sivuun, jotta lyhennelmää voidaan käyttää käsikirjoituksen tarjoamiseen tai markkinointiin. Ensimmäisessä tavassa pyritään löytämään tarinan selkäranka, kaikki ne olennaiset hetket, joiden varaan tarina rakentuu. Jälkimmäisessä tavassa katsoja lukee käsikirjoitustaan, tekee merkintöjä ja pyrkii tiivistämään tarinan kiinnostavasti ja lyhyesti.
Synopsis syntyy laajentamalla loglinen, yhden kappaleen yhteenvedon, lyhyen outlinen tai lyhyen beat sheetin jokaista lausetta omaksi kappaleekseen tietyllä määrällä tekstiä, kunnes sivu on täynnä.
Esimerkiksi Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan logline voisi olla ”Taloustoimittaja Mikael Blomkvist ottaa tehtäväkseen selvittää teollisuussuvun patriarkan veljentyttären murha ja hän pääsee naisia tappavan sarjamurhaajan jäljille”. Tällöin ensimmäinen näytös on ”Taloustoimittaja ottaa tehtävän”, toinen näytös ”selvittää teollisuusjohtajan veljentyttären murha” ja kolmannessa näytöksessä hän ”pääsee naisia tappavan sarjamurhaajan jäljille”. Logline sisältää kolme näytöstä, kuten synopsis, jossa näytöksiä edustaa kolme tekstikappaletta.
Kun lauseita laajentaa kappaleiksi kannattaa muistaa, että myös näytökset etenevät kolmessa vaiheessa, viritys, kehittely, katastrofi. Kahden ensimmäisen kappaleen pitäisi päättyä katastrofiin, sillä katastrofit pitävät tarinan liikkeessä.
Synopsis aloitetaan elokuvan tai näytelmän nimellä. Nimen on tarkoitus herättää lukijan kiinnostus ja kertoa mistä on kyse, kuten Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvassa. Katsojan lukemiseen houkuttamista jatkavat välittömästi synopsiksen kaksi ensimmäistä lausetta, jotka voivat olla variaatio loglinesta, premissi, perusidea tai tarinan koukku, mutta yleensä ensimmäiset lauseet summaavat koko tarinan, kertovat lukijalle välittömästi sen, mistä on kyse. Lisäksi ne voivat jo sisältää päähenkilön lyhyen kuvauksen ja maininnan tarinan genrestä. Variaatio Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan loglinesta ja synopsiksen aloitus voisi olla:
Millenium-lehden keski-ikäinen, tutkiva talousjournalisti Mikael Blomkvist selvittää jännittävässä trillerissä murhaa saadakseen siten käsiinsä todistusaineistoa, jolla pystyy puhdistamaan pilatun maineensa.
Ensimmäinen lause kertoo siis lyhyesti draaman tarinan. Samalla se kertoo sen mikä on panoksena, eli Blomkvistin maine. Elokuvassa panoksena on lisäksi Blomkvistin osaksi omistama lehti sekä hänen uransa, mutta maine sopii ehkä loglineen parhaiten, koska se ehkä samalla esittelee jollain tavoin Blomkvistia ja hänen henkilökohtaista ongelmaansa. Tämän jälkeen siirrytään (usein hieman jälkijättöisesti) niihin tapahtumiin, jotka synnyttävät ensimmäisissä lauseissa kuvatun tarinan keskeisen ristiriidan. Kyseessä pitää kuitenkin olla selkeästi aloitus, eivätkä ensimmäiset lauseet voi olla toistavia, esimerkiksi kirjoittaja ei voi toistaa kahdesti loglinea.
Ensimmäinen näytös laittaa tarinan kulkemaan, eli se valottaa päähenkilön motivaatioita ja mitä hänen on tehtävä päästäkseen päämääräänsä. Ensimmäinen näytös kerrotaan näytöksen suurimman konfliktin kautta. Tärkeää on kertoa päähenkilön ja vastustajan esittelyt, keskeisen ongelman syntyminen, päähenkilön päämäärä ja sitä vastustava voima ja päättää kappale juonikäänteen kirjaamiseen. Synopsiksen ensimmäinen kappale voisi jatkua logline-lauseen jälkeen esimerkiksi näin:
Blomkvist tuomitaan kunnianloukkausoikeudenkäynnissä kolmeksi kuukaudeksi vankilaan, mutta tuomiota ei panna heti täytäntöön. Sen sijaan Vanger-yhtiön entisenen teollisuussuvun patriarkkaa palkkaa Blomkvistin näennäisesti kirjoittamaan sukunsa historiikin, mutta oikeasti tutkimaan kadonneen veljentyttärensä neljäkymmentä vuotta sitten tapahtunutta oletettua murhaa. Blomkvist suostuu tehtävään, kun hänelle luvataan uusia todisteita hänet vankilaan pelannutta talousrikollista vastaan. Blomkvist muuttaa mökkiin teollisuusjohtajan saarelle ja aloittaa murhatutkimukset.
Ensimmäinen kappale kertoo, että Blomkvistin on otettava vaarallinen tehtävä, riskeerattava jotakin voidakseen päästä päämääräänsä ja nostattaa keskeisen dramaattisen kysymyksen: ”Kuka on murhaaja?” On hyvä muistaa, että mitä enemmän henkilöitä tuo mukaan tarinaan, niin sitä enemmän joutuu selittämään, ja sitä enemmän tarina rönsyilee, ja sitä vaikeampi sitä on lukea, esimerkiksi Lisbeth Salanderin rooli on jätetty kokonaan pois synopsiksen ensimmäisestä näytöksestä, vaikka hän on elokuvan toinen päähenkilö. Salanderin toiminta ensimmäisessä näytöksessä ei liity vielä suoranaisesti tarinan selkärankaan, pääjuoneen.
Toinen kappale sisältää toisen näytöksen suurimman konfliktin. Toisessa näytöksessä keskeinen ongelma kehittyy ja kasvaa. Päähenkilö kohtaa yhä vaikeampia esteitä, ongelmat kasvavat ja päämäärään pääseminen näyttää entistä vaikeammalta. Synopsista kirjoittaessa on hyvä käyttää apuna jotakin rakennekaavaa, esimerkiksi voi olla hyvä tutustua Syd Fieldin rakenneparadigmaan. Se kertoo, että toisessa näytöksessä muistutetaan teemasta, kerrotaan taite (tarinan keskikohta), muistutetaan jälleen teemasta ja näytös päättyy juonikäänteeseen.
Neljäkymmentä vuotta sitten Lastenpäivän kulkueesta otettujen valokuvien ansioista Blomkvist saa tietää, että murhattu veljentytär näki tappajansa murhapäivänään tien toisella puolella. Blomkvist jäljittää naisen, joka on ottanut kuvan veljentyttären selän takaa ja saa siten itselleen epäselvän kuvan murhaajasta. Avukseen tutkimuksissa Blomkvist saa holhouksessa olevan nuoren turvallisuusfirman hakkerin Lisbeth Salanderin. Yhdistettyään voimansa he huomaavat jäljittävänsä juutalaisia naisia tappavaa sarjamurhaajaa, jonka murhat ovat alkaneet yli kuusikymmentä vuotta sitten ja kattavat lähes koko Ruotsin. Blomkvistin palkanneen teollisuusjohtajan jouduttua sairaalaan tämän muu perhe yrittää lakkauttaa hyvin alkaneet tutkimukset ja joku yrittää ampua hänet metsässä.
Toisessa kappaleessa päähenkilö saa lisää voimia, kun Blomkvist saa Salanderin joukkoihinsa. Salander on täysin erilainen luonteeltaan kuin partiopoikamainen Blomkvist. Lisäksi vastustaja voimistuu, kun paljastuu, että murhaaja on murhannut naisia kuusikymmentä vuotta kenenkään tajuamatta, että kyseessä on yksi ja sama henkilö. Samalla teema selkiytyy entisestään. Lukija alkaa ymmärtää teemana olevan syyttömien rankaisemisen lopettaminen ja oikeiden syyllisten rankaiseminen.
Kolmas kappale sisältää hetken ennen kliimaksia, kliimaksin sekä ratkaisun. Ennen kliimaksia henkilöt voivat reagoida toisen juonikäänteen nostattamiin ongelmiin tai esimerkiksi he voivat löytää uuden taktiikan ja strategian edetä kohti ratkaisua. Kliimaksi on tarinan huipentuma ja sen jännittävin hetki. Katsoja tietää, että hän saa kohta nähdä ratkaisun draaman suurimpaan kysymykseen. Yleensä kliimaksissa jokin menee pahasti pieleen ja päähenkilön pitää improvisoida ratkaistakseen keskeisen ongelman.
Kun Salander yrittää linkittää entisen teollisuusjohtajan natsiveljen työmatkoja murhiin, hänelle selviää, että murhaaja onkin ollut itse asiassa kaksi: Vanger-yhtiön nykyinen johtaja Martin Vanger sekä hänen jo kuollut isänsä. Martin Vanger yrittää tappaa Blomkvistin kidutuskammiossaan, mutta Salander pelastaa täpärästi Blokvistin ja ajaa Martin Vangeria takaa ja lopulta antaa hänen kuolla palavaan autoon. Blomkvist löytää teollisuusjohtajan veljentyttären elossa. Teollisuusjohtajalla ei kuitenkaan ole antaa uusia todisteita Blomkvistille ja kunnianloukkaustuomio pannaan täytäntöön. Salander tuo Blomkvistlle vankilaan hakkeroimaan todisteita ja Blomkvist puhdistaa maineensa kirjoittamalla pitkän lehtijutun Milleniumiin.
Ratkaisun jälkeen voi seurata lyhyt epilogi, mutta sitä harvemmin kirjataan synopsikseen. Miehet, jotka vihaavat naisia -synopsikseen se on ehkä syytä kirjata, koska se kestää yllättävän kauan elokuvan kokonaiskestosta ja liittyy alun esittelyyn.
Vaikeinta synopsiksen kirjoittamisessa lienee tavoittaa lopullisen käsikirjoituksen tunnelma, sillä jos kyseessä on komedia, niin tiivistelmän olisi syytä olla hauska, jos kyseessä on trilleri, niin sen pitäisi olla jännittävä. Synopsiksen pitää olla ennen kaikkea helposti luettava ja ensimmäiseksi sen olisi syytä näyttää miten jännite kasvaa koko ajan.
Katso myös:
logline, treatment, kohtausluettelo
Lähteet:
Aaltonen 1994, Käsikirjoittajan työkalupakki, s. 38-39
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 173
Vacklin, Nikkinen 2011. Television runousoppia.
Lisätietoa internetissä:
Wikipedia-artikkeli
Ylen Kohtaus- sivusto / synopsis
Elokuvantaju-sivusto / synopsis
Elokuvantaju-sivusto, Poika ja Ilves- elokuvan synopsis
Katso klippi synopsiksen kirjoittamisesta.
Linkkejä synopsiksen kirjoittamisesta.
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
