Treatment

Treatment on preesensissä, proosamuotoisesti ja henkilöhahmon toiminnan kautta kirjoitettu tiivistelmä käsikirjoituksesta, jota on selkeä ja miellyttävä lukea. Se kertoo koko tarinan alusta loppuun. Treatmentissa olennaista on, että siitä pystyy hahmottamaan kokonaisuuden: teemat ja tarinan, muodon ja sisällön. Treatmentin ja synopsiksen ero on se, että treatment kuvaa koko käsikirjoituksen tapahtumat alusta loppuun, ja synopsis toimii enemmänkin luonnoksena, esittelynä.

Treatment voi olla tarkoitettu myyntiasiakirjaksi kaikenlaisille potentiaalisille portinvartijoille. Siksi sen pitää olla sellaista tekstiä, jonka kautta rahoittajat pystyvät näkemään elokuvan päässään ikään kuin se tapahtuisi elokuvateatterin kankaalla. Treatment voi olla myös olla käsikirjoittajan etappi kohti valmista käsikirjoitusta ja se on erinomainen tapa esitellä tarina helppolukuisessa muodossa ja saada siihen palautetta. Useat käsikirjoittajat kirjoittavatkin treatmentin ennen varsinaista käsikirjoitusta. Näin he voivat hahmottaa itselleenkin teeman kirkkaasti ja nähdä, miten kokonaisuus rakentuu.

Käsitykset treatmentin pituudesta vaihtelevat ja ne voivat olla maakohtaisia. Pitkän elokuvan treatment on yleensä noin 20-35 sivun välillä, mutta se voi olla lyhyempi, jos kyseessä on lyhytelokuvan, tv-sarjan jakson tai tarjoamiseen tarkoitettu treatment. Monet pitävät perussääntönä sitä, että yksi sivu treatmenttia vastaa kymmentä sivua käsikirjoitusta. Toisin sanoen suomalaisen koko illan 90-minuutin mittaisen elokuvan treatment olisi tällöin yhdeksän sivua pitkä, eikä 20-35 sivua. 45-minuuttia kestävän tv-sarjan jakson treament on tällöin neljä ja puolisivua.

Treatment on sellaista proosaa, joka nappaa lukijan kiinnostuksen ensimmäiseltä sivulta, ja saa kääntämään sivun toisensa jälkeen. Toisin sanoen tapahtumien pitää edetä, eikä pysähtyä tarpeettomiin yksityiskohtiin, kuvailuihin tai harhautua epäolennaisiin juonikuvioihin, koska lyhyen muotonsa takia kaikenlainen toisto tuntuu erittäin häiritsevältä.

Linda Aronson kirjoittaa teoksessaan Screenwriting Updated, että jokaisella kirjoittajalla on oma tyylinsä kirjoittaa treatment. Toiset kirjoittavat yksityiskohtaisesti ensimmäisen kohtauksen koukuttaakseen lukijan, toiset käyttävät jutustelevaa tyyliä ja kokeneet kirjoittajat saattavat olla hyvinkin erikoisia tyylillisesti, kun taas uudet kirjoittajat pyrkivät välttämään sitä. Aronson kirjoittaa, että treatmenttia on tunnetusti vaikeita kirjoittaa, koska kirjoittajan täytyy käyttää sanoja erityisen niukasti ja tarkasti ja samalla kirjoittaa myös kiinnostavia yksityiskohtia, miellyttävästi, yksinkertaisesti ja tarjottava lukijalle värikästä, hyvää proosaa sekä hyvä tarina.

Treamentissa ei kerrota kuvakokoja, sanella ohjeita kameratyöskentelylle, eikä siinä käytetä kerronnan rikkovia kommentteja, kuten "tarina alkaa kun…"; sankarimme saa kutsun seikkailuun mentoriltaan” tai "kolmas näytös huipentuu kun…". Kirjoittaja täytyy olla siis täysin näkymätön ja olla kääntämättä lukijoiden huomiota itse tarinasta kirjoittamisen termeihin, koska, jolloin tarina ei ole niin jännittävä ja tehokas kuin se voisi olla.

Treatment ei useinkaan sisällä dialogia, mutta se voi sisältää sitä jonkin verran, koska se helpottaa ja elävöittää lukukokemusta. Dialogin käytöllä voi syventää henkilöhahmoja ja kiinnittää huomioita tarinan olennaisiin käänteisiin tai opetukseen. Dialogi kirjoitetaan treatmenteissa samaan tapaan kuten romaaneissa, ei siis elokuvaformaatille tyypillisesti keskitettynä.

Treatmentin pitää esitellä kaikki henkilöt suppeasti, mutta kiinnostavasti sekä esitellä teemaa että maailmaa. Henkilöiden tunnetilan kuvaaminen voi olla erittäin tärkeää, etenkin silloin, kun se ei välity toiminnan kautta. Tunnetilojen suoraan kuvaamista tarvitaan treatmentin alkupuolella enemmän kuin sen loppupuolella, koska loppupuolella lukija tietää enemmän henkilöistä ja heidän tilanteestaan ja tavoitteistaan. Henkilöiden tunteiden ymmärtäminen saa lukijan osallistumaan ja uppoutumaan tarinaan.

Tästä syystä myös tulevan käsikirjoituksen tunnelman kuvaaminen on olennaista treatmentissa. Jos käsikirjoitus on genreltään kauhua, niin treatmentin pitäisi pelottaa, säikäyttää ja ahdistaa. Jos se on komedia, niin sen pitäisi hymyilyttää, hihityttää ja naurattaa ääneen. Treatmentin rakkauskohtauksen pitäisi herättää rakkauteen ja romantiikan liittyviä tuntemuksia, hautajaiskohtauksen pitäisi saada lukija itkemään tai tuntemaan surua. Lukijaa kiinnostaa vähiten kuivasti ja värittömästi kirjoitettu teksti.

Treatment rytmitetään vastaamaan elokuvan rytmiä, mutta tietenkin pienemmässä mittakaavassa. Samanpituiset kohtaukset tai sekvenssit kestävät lausemitallisesti yhtä kauan. Mitä pidemmin jokin on selitetty, niin sitä kauemmin se oletettavasti kestää valmiissa draamassa.

Treatmentin voi kirjoittaa laajentamalla synopsiksen ensimmäisen näytöksen omaksi sivukseen, samaten toisen näytöksen ensimmäisen puoliskon, toisen näytöksen toisen puoliskon sekä kolmannen näytöksen omiksi sivuikseen, jolloin syntyy neljän sivun lyhyt treatment. Tämän jälkeen kannattaa ehkä hahmotella beat sheet, eli listata lauseella kaikki tarinan vaatimat kohtaukset tai beatit noin 4-15 sivussa, esimerkiksi Miehet, jotka vihaavat naisia -elokuvan pitkä beat sheet voisi alkaa seuraavalla tavalla:

1. Henrik Vanger saa postipakettina kuivatetun kukan.
2. Lisbeth Salander osallistuu Mikael Blomkvistin oikeudenkäyntiin.
3. Oikeustalolla tv-toimittaja kertoo Blomkvistia syytettävän kunnianloukkauksesta.
4. Blomkvist tuomitaan kolmeksi kuukaudeksi vankilaan.

Kun kirjoittaa 15-sivun pitkää beat sheettiä, niin lyhyen treatmentin sivut voi jakaa esimerkiksi niin, että ensimmäinen sivu laajennetaan käsittämään sivut 2-3, toinen sivu laajennetaan käsittämään sivut 4-7, kolmas treamentin sivu on beat sheetin sivut 8-10, ja lyhyen treatmentin neljäs sivu käsittää pitkän beat sheetin sivut 11-15. Edellinen sivujen jako on vain yksi esimerkki, eikä sivujen täydy jakautua juuri näin.
Pitkän beat sheetin lauseet toimivat kohtausotsikkoina, joiden alle voi kirjoittaa treatmenttiin tulevat kohtaukset tarkemmin.

1. Henrik Vanger saa postipaketin.
- Henrik Vanger avaa postipaketin paperiveitsellä. Sen sisällä on taulu, jossa on kuivatettu kukka. Henrik itkee.
2. Lisbeth Salander osallistuu Mikael Blomkvistin oikeudenkäyntiin.
- Selkäkyyryssä Lisbeth Salander astelee synkän metrokäytävän halki ja istuutuu oikeussalissa yleisön joukkoon. Syytetyn paikalla istuu toimittaja Mikael Blomkvist. Tuomari lukee hiljaa ja mietteliäästi papereita.

Kohtausten täytyy sisältää konflikti ja niiden täytyy kuljettaa juonta eteenpäin. Henrik Vangerin vastaanottama kukka on mysteeri. Miksi mies itkee saadessaan kukan? Kiusaako joku häntä? Mikael Blomkvistilla on konflikti oikeuslaitoksen kanssa.

Kun kohtaukset on kirjoitettu, kirjoittaja voi poistaa otsikkolauseet, koska yleensä treatmenttia ei jaeta otsikoinnilla kohtauksiin, sekvensseihin tai näytöksiin, mutta kun kirjoittaa treatmenttia omaan käyttöön niin otsikoinnit voivat helpottaa lukemista.

Treatmentin pitää esitellä vahvasti tarinan alku, keskikohta ja loppu. Samalla pitää varoa kertomasta liikaa yksityiskohtia. Miehet, jotka vihaavat naisia -esimerkissä kannattaa ehkä jättää Henrik Vangerin kukka-kohtaus vielä pois, koska treatment-tasolla tarina alkaa ehkä tehokkaammin pääparista ja treatmentissa voi kertoa kukista sitten kun Henrik ja Mikael tapaavat. Samasta syystä ehkä kannattaa olla näyttämättä tv-toimittajaa vielä ja siirtyä suoraan tuomioon.

Selkäkyyryssä nuori hakkeri Lisbeth Salander astelee synkän metrokäytävän halki. Hän istuutuu oikeussalissa yleisön joukkoon. Syytetyn paikalla on Millenium-lehden keski-ikäinen päätoimittaja ja tutkiva journalisti Mikael Blomkvist, jonka tuomari tuomitsee kolmeksi kuukaudeksi vankilaa karkeasta kunnianloukkauksesta, koska Blomkvist on syyttänyt perättömästi liikemiestä Hans-Erik Wennerströmiä laittomista asekaupoista.

Treatmentin on edettävä loogisesti, joten on syytä käyttää ”istutus, muistutus, lunastus - tekniikkaa” ja istutettava ne tarinan yksityiskohdat, tiedot tai johtolangat jotka tulevat tärkeiksi myöhemmin tarinassa. Treatmentin lukija olettaa, että kaikki tarinaan sisälletyt asiat ovat erityisen tärkeitä, joten istutusta ei tarvitse painottaa erityisen räikeästi. Kun synopsiksessa on helppo tiivistää tarina käyttäen Syd Fieldin rakenneparadigmaa, niin treatmentissa toimii paremmin Christopher Voglerin sankarin matka, koska siinä on useampi tarinan kohta.


Katso myös:
logline, synopsis, kohtausluettelo
Lähteet ja lainaus:
Aronson, Linda 2001, Screenwriting Updated s. 279-284
Vacklin, Rosenvall, Nikkinen 2008, Elokuvan runousoppia s. 173-174
Vacklin, Nikkinen 2011, Television runousoppia

Lisätietoa internetissä:
Elokuvantaju-sivusto
Ylen Kohtaus-sivusto
Lue pitkiä beat sheettejä
Lue treamenttejä
Katso klippi treatmentin kirjoittamisesta, osa 1
Katso klippi treatmentin kirjoittamisesta, osa 2


Edellinen käsite Seuraava käsite
Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License