Yksi draaman perustehtävistä on tuottaa katsojalle tunnekokemuksia. Käsikirjoittaja herättää, kuljettaa ja ylläpitää katsojan kokemaa tunnetilaa. Hän manipuloi ja simuloi katsojan tunteita, jotta katsoja voisi samastua henkilöhahmoon ja elää mukana tämän tunnekokemuksessa. Henkilön täytyy herättää katsojassa tunteita, jotta katsoja haluaisi seurata tämän matkaa läpi tarinan.
Koska henkilöhahmon tunnetilan purkaminen pelkkään dialogiin olisi epäuskottavaa ja tylsääkin, käsikirjoittajan tulee välittää henkilön tunne katsojalle toiminnan kautta. Tunteiden kirjoittaminen vaatii tarkkuutta – miten esimerkiksi sureva ihminen käyttäytyy? Miten toimii malttamattomasti vapautumista odottava vanki sellissään? Toiminnan tulee olla niin tarkkaa, että katsoja tunnistaa henkilöhahmon tunnetilan ja samastuu siihen.
Sankarin matkan psykologisen kaaren lisäksi henkilöhahmo tarvitsee toimiakseen uskottavan emotionaalisen kaaren, joka luodaan usein henkilön trauman kautta. Esimerkiksi American History X –elokuvan alussa musta mies ampuu päähenkilö Derekin isän. Tämä aiheuttaa kohtalokkaan erehdyksen, hamartian. Vihainen Derek ryhtyy uusnatsiksi ja syyllistyy julmiin rasistisiin rikoksiin. Derekin pikkuveli Danny ihailee Derekiä yli kaiken ja seuraa hänen jalanjäljissään.
Kun Derek jotuu vankilassa raa'an väkivallan uhriksi ja tutustuu epäoikeudenmukaisen tuomion saaneeseen mustaan vankiin, hän ymmärtää vihansa järjettömyyden. Derek päättää pelastaa pikkuveljensä samalta kohtalolta ja pyristelee irti uusnatsipiireistä. Ensin Derek näyttää onnistuvan, mutta on jo liian myöhäistä – elokuvan lopussa Danny kuolee.
Katsojan tunteisiin vaikutetaan johdattamalla tämä arvojen siirtymän läpi. Katsojan tulee ymmärtää, mitä henkilö haluaa, ja toivottava, että henkilön saa sen. Esimerkiksi American History X:ssä Derek haluaa pelastaa pikkuveljensä. Derekin arvojen muutos väkivaltaisesta rasistista huolehtivaksi isoveljeksi, siirtymä negatiivisesta positiiviseen, antaa katsojalle hyvänolon tunteen. Tämän jälkeen Derekin kärsimys tuntuu iskulta vasten kasvoja.
Jotta katsojan mielenkiinto säilyisi, näitä siirtymiä täytyy tapahtua jatkuvasti. Siirtymä voi tapahtua myös positiivisesta positiiviseen tai negatiivisesta negatiiviseen, jos kontrasti on tarpeeksi suuri. Myös panosten tulee kasvaa – päähenkilö kohtaa jatkuvasti yhä suurempia esteitä ja vastoinkäymisiä, joista selvitäkseen hänen tulee ponnistella yhä lujemmin.
Päähenkilöllä on sokea piste, joka estää häntä näkemästä itsessään virhettä, joka johtaa onnettomuuteen. Hän olettaa epäonnistumisensa syyn löytyvän aina itsensä ulkopuolelta, kunnes jokin toinen henkilö tai ympäröivät olosuhteet osoittavat hänen olevan väärässä. Päähenkilö löytää sokean pisteensä kriisin kautta - esimerkiksi American History X -elokuvassa vankilaan joutuminen muuttaa päähenkilön elämän suunnan.
Tunteiden kirjoittaminen on olennainen osa kaikkia käsikirjoittamisen vaiheita. Miten elokuvan tai teatteriesityksen genre, rakenne ja pääväittämä välittävät katsojalle tunteita? Millainen on päähenkilön emotionaalinen taustatarina ja emotionaalinen kaari tarinan aikana?
Lähteet:
Elokuvan runousoppia. Käsikirjoittamisen syventävät tiedot, s. 220-232. Anders Vacklin 2007.
Katso myös:
pelon ja säälin kirjoittaminen, shokki, anagnorisis, draamallinen ironia
Lisätietoa internetissä:
American History X / IMDB
| Edellinen käsite | Seuraava käsite |
