Virtuaaliyhteisön toiminnasta

Noodissa työskentelyyn liittyvät verkkoyhteisön toimintaan vaikuttavat käyttäytymismallit. Tutkija Jenny Preece on määritellyt, että verkkoyhteisöllä on neljä peruspiirrettä: ihminen, tavoitteet, toimintatavat ja tietotekniikka. Näistä kolme ensimmäistä liittyvät myös reaalimaailmassa tapaavan yhteisön toimintaan.

Kun ryhmä tapaa fyysisesti, on vetäjällä käytössään monia keinoja äänenpainosta ja kehonkielestä lähtien. Myös ryhmäläisten toiminnan ja ajatusten havainnointi on helpompaa. Vetäjän kannattaa tutustua verkkoyhteisöjen toimintaan ja miettiä, millä ohjausteoilla hän voi tekniikan kautta vaikuttaa luottamuksen ja yhteisyyden tunteen syntymiseen.

Jos toiminta on hankalaa, käyttäjä poistuu

Noodi on yritetty rakentaa mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja sekä vetäjän että kirjoittajan toimintaa tukevaksi. Vetäjän kannattaa kuitenkin myös omalla toiminnallaan tukea kirjoittajan toimintaa. Esimerkiksi:

  • vetäjä ilmaisee itsensä selkeästi ja tiiviisti: missä tehdään ja mitä
  • vetäjä antaa yhden tehtävän kerrallaan
  • vetäjä luo ryhmäänsä aikataulua ja rytmejä, joista pitää kiinni
  • vetäjä kuulostelee ryhmäläisten tunnelmia: jos tuntuu, että jokin osa-alue ei ryhmälle toimi, vetäjä voi etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja

Noodin toiminnasta kannattaa jättää palautetta, näin työkalua voidaan kehittää eteenpäin.

Mikä vaikuttaa yhteisöllisyyteen verkossa?

Anita L Blanchard ja M. Lynne Markus ovat tutkineet, mitkä tekijät vaikuttavat virtuaaliyhteisöllisyyden tunteen syntymiseen. Heidän mukaansa virtuaaliyhteisöllisyyden tunne on yhteisöön kuulumisen ja sitoutumisen tunne, jota ei voida automaattisesti olettaa esiintyvän jokaisessa sosiaalisessa verkkoryhmittymässä. Niitä verkkoryhmittymiä joissa se esiintyy, kutsutaan virtuaaliyhteisöiksi. Reaalimaailmassa yhteisöllisyyden tunteen on todettu parantavan työskentelytyytyväisyyttä ja organisaation sisäistä yhteisökäyttäytymistä (lojaalisuus, altruismi, kohteliaisuus, hyveellisyys). Yhteisöllisyyden tunteen vaikutukset verkkoyhteisössä ovat rinnastettavissa reaalimaailman vastaaviin.

Virtuaaliyhteisöllisyyden tunteen muodostumiseen vaikuttavia käyttäytymismalleja ja prosesseja:

Avun tarjoaminen ja vastaanottaminen
• tietämyksen ja tunnepitoisen avun tarjoaminen ja vastaanottaminen edesauttaa yhteenkuuluvuuden muodostumista yhteisössä. Avun tarjoaminen ja vastaanottaminen voi tapahtua yhteisössä julkisesti tai privaattiviestillä.
• Kokemusten jakaminen lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja parantaa jäsenten välisiä suhteita.

Identiteetin luominen ja sellaisen tunnistaminen
• Julkiset viestit yhteisön sisällä rakentavat jäsenten identiteettiä.
• Yhteisön tarjoamat mahdollisuudet identiteetin muokkaamiseen - allekirjoitus, avatar, linkit, käyttäjän julkinen profiili.
• Tämä johtaa siihen, että yhteisö ei ole pelkkä kasvoton ja nimetön massa, vaan sen jäsenillä on omat persoonansa, tai ainakin heistä välittyy jonkinlainen mielikuva.

Luottamuksen syntyminen
• Yhteisössä voi luottaa siihen, että henkilö on se miksi itseään väittää.
• Luovutetaan paljon reaalimaailman tietoja omasta itsestään (nimi, email, puh. yms).
• Intuitiivinen näkemys; vaikuttaako henkilö luotettavalta kirjoitustensa perusteella?
• Jos on mahdollista että yhteisön jäseniä tapaa reaalimaailmassa, on todennäköistä että vuorovaikutus yhteisön kanssa on harkitumpaa. Ei esimerkiksi valehdella asioista niin helposti.
• Yhteisön jäsenten tapaamiset ja niistä raportointi virtuaaliyhteisössä.

Miten edistää yhteisön koossapysymistä Noodissa?

Kirjoittajaryhmän vetäjän kannalta virtuaaliyhteisö toimii siis hieman toisin kuin yhteisö livetapaamisissa. On hienoa, mikäli ryhmään syntyy tunnelma, jossa ryhmän jäsenet haluavat tiheään käydä katsomassa, mitä projektille kuuluu ja mitä muut ovat kommentoineet omiin teksteihin. Virtuaaliyhteisöissä hiljaa oleminen ja pois jättäytyminen on kuitenkin yleistä ja helpompaa kuin ryhmässä, joka tapaa toisensa fyysisesti. Vetäjän keinoja kannustaa ja tunnustella, miten eri ryhmän jäsenet asioista miettivät, ovat:

  • keskustelujen avaaminen, palautteen ja kommenttien pyytäminen - ryhmän oman äänen kannustaminen
  • privaattiviestit sähköpostilla tai puhelimella
  • yksittäisten ryhmäläisten kannustaminen, ja mahdollisuuksien avaaminen siihen, että ryhmäläiset kannustavat ja auttavat toisiaan (tästä voidaan myös sopia aivan prosessin aluksi)
Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License